Meikäkin opetteli sata vuotta sitten pikkukylän kansakoulussa Aapiskukon terävän nokan pelossa lukemaan. Jossain koulueväiden syönnin (se oli päivän tärkein ateria ja samalla sosiaalinen tapahtuma) lomassa välissä jäpitettiin joka jonnen kaaliin ankarasti laskentoa, millä ei ollut mitään tekemistä esim. mäenlaskun tai lumilautailun kanssa.
Nuo kaksi olivat tärkeitä taitoja, mutta kehitys on kehittynyt. Pahiten on kehittynyt vihersiirtymä, joka yrittää jotenkin luvata kiintiökarkulaisten, ei vaan -pakolaisten määrän tulevaa kasvua. Ensin vilautellaan lukuja, mitkä antavat ymmärtää kiintiöpakolaisia tulevan Bidenin suuren heitteillejätön seurauksena ehkä kolmannes enemmän kuin tänä vuonna.
Mutta "on meillä hauska täti, tuo täti Maria", sillä hän kertoo, että ensi vuonna 2022 pakolaiskiintiö nostetaan historiallisen korkealle tasolle 1500 henkilöön. Tulijat ovat todellakin oikeita fyysisiä henkilöitä, eikä henkiä, joita mahtuisi miljoonia yhteistupsuttelemaan vaikka yhteen nykyajan hulluuden mittariin eli bongiin.
Syyskuussa jallitus.., eikun hallitus kertoili, että ensi vuoden pakolaiskiintiötä nostettaisiin "korkeintaan" 2 000 paikkaan. Suunnilleen niin tehdän eli nyt kiintiö rojautetaan tuplaten entistä isommaksi. Pakolaiskiintiö ensi vuoden talousarviossa oli alun perin 1 050 henkilöä, toissa vuonna pakolaiskiintiö oli silloinkin melko iso, 850 henkilöä.
Vihersiirtymä on neiltä alvariinsa verorahoja kuppaavien poliitikkojen paras konsti sekoviherrysen vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Nytkin pakolaiskiintiö tuossa suitsait liki tuplaantuu, eikä kukaan kai huomaa mittään.
Kyllä rikas Suomi maksaa, ainakin niin kauan kuin jaksaa. Yhden karkean laskutavan mukaan yksi kiintiöpakolainen saattaisi maksaa vaikka miljoonan per lärvi. Ei meitä suomalaisiakaan järin monta miljoonaa ole ja me lisäännymme heikosti, kun minäkin alan jo vanhettua pois hetelmällisestä iästä. Pakolaisiksi meitä ei moni mualimassa huoli.
Ylen juttu aiheesta 19.11.2021:
Suomi nostaa kiintiöpakolaisten määrän 1 500:aan ensi vuonna – kyseessä historiallisen korkea taso
Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan määrää nostetaan Afganistanin tilanteen vuoksi. Tänä vuonna kiintiö on 1 050 henkeä.
Suomi nostaa kiintiöpakolaisten määrää Afganistanin tilanteen vuoksi. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo Twitterissä, että hallitus on päättänyt nostaa ensi vuoden 2022 pakolaiskiintiön historiallisen korkealle tasolle 1 500 henkeen.
Kiintiöpakolaiset ovat henkilöitä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR valitsee ja jotka vastaanottavat maat noutavat kohdemaasta tai sen lähellä olevasta pakolaisleiristä.
Syyskuussa hallitus linjasi, että ensi vuoden pakolaiskiintiötä varauduttaisiin nostamaan korkeintaan 2 000 paikkaan. Kiintiö oli ensi vuoden talousarvioesityksessä alun perin 1 050 henkilöä.
Toissa vuonna pakolaiskiintiö oli 850 henkeä ja viime vuonna 1050.
Pakolaiskiintiön nosto on osa hallituksen tänään julkistamaa esitystä, jolla täydennetään ensi vuoden talousarvioesitystä.
Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan pakolaiskiintiön korotukseen liittyen 1,1 miljoonan euron lisäystä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan valtion korvauksiin kotouttamisesta 2,5 miljoonan euron ja kotouttamiskoulutukseen 0,7 miljoonan euron lisäystä.
Perussuomalaiset tylynä keskustalle
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio tyrmää hallituksen päätöksen tuoreeltaan. Tviittinsä hän suuntaa keskustalle.
– Keskusta hyväksyy pakolaiskiintiön noston. Edessä taas kovat kustannukset yhteiskunnalle sosiaaliturvan, rikollisuuden ja kulttuurisen hajaannuksen muodossa, Tavio kirjoittaa.
Hän jatkaa, että muut maat Euroopassa pyrkivät pitämään rajoja kiinni mutta Suomen hallitus avaamaan.
Hän jatkaa keskustan politiikan arvostelua tiedotteessaan:
– Olen pettynyt erityisesti keskustaan, joka myötäilee vihervasemmistoa ja antoi taas periksi hallituksessa. On huono arvovalinta käyttää ennemmin rahaa ihmisten hakemiseen Afganistanista kuin suomalaisten pienituloisten auttamiseen, Tavio kommentoi.
5 kommenttia:
Niin no, kostealla kuumuudellahan niitä tavanomaisia viruksia ja bakteereja tuhotaan; sanovat sitä autoklavoinniksi. Mutta siinä lämpötila on aika lailla yli sen, mitä ihmisen nahka kestää; tyypillinen autoklavointisykli on 20 min 121 asteessa (C). Sinänsä hyvä kysymys, mikä kyllä olisi mahdollista selvittää kokeellisesti. Tässä yhteydessä hyvä myös muistuttaa, että mikrobien ollessa kyseessä on ajateltava tuhoutumista populaatioilmiönä, eikä siis yksittäisen organismin inaktivoitumisena. Esimerkiksi elintarvikehygienikot käyttävät käsitettä desimeroitumisaika (D-aika), millä tarkoitetaan aikaa, jossa annetuissa olosuhteissa (lämpötila, pH, vesiaktiivisuus, ...) populaatiosta on elossa enää 10%. Se, kuinka monta D-aikaa tarvitaan koko alkuperäisen populaation tuhoamiseen, riippuu tietysti sen suuruudesta.
Onhan sitä joskus sattunut porukkaan, missä on ähötetty lauteilla hyvinkin 120 asteen löylyissä, mutta ei se ole miellyttävää. Enkä halua ajaa toisia pois lauteilta, kuten joillakin luupäillä on tapana. Siinähän voisi sanoa, että olo on nyt kuin autoklaavissa, mutta siitä ne tyypit vasta innostuisivat löylyä mättämään.
Mitenhän ne mikrobit kestäisivät esim. sata astetta ja puoli tuntia? Olisiko tuossa jopa tutkimisen paikka?
Tuli vain mieleen, että jatkuva kuumuus ja kosteus saattaisivat ehkäistä tartuntoja. Jospa myös käsidesin tärkeimmän raaka-aineen nauttiminen sisäisesti tehostaisi suojaa? Kiivaalla vihdan tai vastan mäiskeellä voi torjua tauteja aiheuttavia pahoja henkiä.
Koronaa tässä on vain odoteltava. Vielä äsken oottelin tyynesti kevättä. Mutta tuleehan se kevät sieltä!
Siinä voisi ihan todella olla tutkimisen paikka - eikä pelkästään koronaviruksen osalta. Mutta hiukan epäilen tuota 120 asteen löylyä. Saattaa se mittari seinällä niin näyttää, mutta mikähän on lämpötila hikisellä ihollasi, saati esimerkiksi hengitysteiden limakalvoilla?
Sellainen muistikuva saunomisesta jäi jo kauan sitten. En tiedä, mikä olisi ollut tarkka lämpö iholla, eikä jostain saunan seinämittarista voi mennä takuuseen.
Kovissa löylyissä tuli taannoin oltua silloin tällöin. Oli nääs puolihulluja tuttuja ja sauna lämpesi kesällä joka ilta jossain. Satasen löylyä en mittarilämpönä en säikähdä vieläkään, vaikka en enää käytäkään sisäisiä tehosteita.
Tulin kumminkin aina itse kävellen ulos saunasta. Heh. Rantasaunasta pääsee äkkiä uimaan.
Vanhan uskomuksen mukaan vain semmoinen ihminen voi olla terve, jota ei ole tarpeeksi tutkittu. Intrigöörin omatkin kokemukset tukevat tällaista tulosta.
Pitkään pärjäsin yhdellä ja kahdella reseptilääkkeellä. Kun yksi lääkäri alkoi tutkituttaa meikää kunnolla, löytyikin pian itselle useita uusia lääkintää vaativia tauteja. Apoteekit ehkä kiittää, minä en.
Kyllä se koronapöpö kuolisi kuumassa, eikä siinä pitkään menisi, mutta miten sen hommelin käytännössä järkkäisi? Paan linkin tuoreeseen lehtijuttuun: