14.9.2011

Euron stressitesti ja EVM

     
Aamulla satoi, joten uloslähtöä siirtääkseen tämän tarkkailuaseman hoitaja katseli netistä Kreikan julkisten velkojen kehitystä viimeisten parin vuoden ajalta. Kreikan velanhoitokyky alkoi vakavasti horjua tukipakettien suuntaan joskus vuodenvaihteessa 2009-10. Silloin kreikkalaisten velkalasti oli jotakuinkin 250 - 260 miljardia euroa.

     Puolitoista vuotta sitten euromaat (paitsi Slovakia), sekä IMF päättivät tukipaketeista. Sen jälkeen onkin kuultu monenlaista buzukin rämpytystä. Nyt Kreikalla on julkista velkaa eri arvioiden perusteella 330 - 350 miljardia euroa. Taitaa velkaorkesterin buzukeista kielet katkeilla ja zorbaksilta polvet notkahdella?


    Kreikkalaiset ovat tukitoimista huolimatta velkaantuneet nopeasti LISÄÄ melkein sata miljardia euroa. EKP, mistä Suomen osuus on se 1,8 prosenttia, on tunkenut tukia velkakirjojen ostojenkin muodossa kreikkalaisille ja maan pankeille lähes sen minkä se vain pystyy. Sekö oli tukemisen tarkoitus, tehdä hullun lailla lisää velkaa? Vai oliko ehkä aikomuksena Kreikan talouden tervehdyttäminen?

     Kun tukisirkus alkoi, ulkomaisten pankkien ja sijoittajien siivu Kreikan julkisista velkoista oli reilusti kaksi kolmasosaa. Nyt ulkomaisten rahoittajien osuus riskeistä on enää vajaa puolet. Arvataanko porukalla, mihin vastuut ovat siirtyneet?

     Kreikan tukemisen "henkeen" näemmä kuuluu, että tulevan valtiollisen konkurssipesän saatavat siirretään mahdollisimman pitkälti toisten  euromaiden ja Euroopan keskuspankin vastattaviksi. Siis Kreikan velat pankeille kaadetaan lopullisille "vastuunkantajille" eli toisten euromaiden veronmaksajille. Onpahan melkoinen stressitesti eurolle, vaikka pankkejahan vain piti testata.


     Päivän uutisten mukaan luottoluokittajat ovat vaihteeksi iskeneet terävät kyntensä ranskalaisiin pankkeihin. "Markkinoiden" oma stressitesti jatkuu. Obamakin jo murisee sieltä kaukaa velkapimeyden ytimestä eurooppalaisille ja amerikkalaisten suurin rahoittaja Kiinan valtio säestää.


Lisäys 18.9: Kiitos,  jo riittää!

     Taloussanomien Jan Hurri kertoo sunnuntaiaamun jutussaan mm. eurobondeista, joista voisi tulla Suomelle varsinainen painajainen. Euroalueen arviolta 8 000 miljardin euron arvoisten velkojen tasaaminen koko alueen kesken voisi tuplata tai jopa kolminkertaistaa Suomen valtion velan, joka ovat nyt karkeasti noin 1 prosentti koko mahottomasta velkamäärästä eli semmoiset 80 miljardia. Lisäksihän suomalaisilla on iso mälli takausvastuita.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/18/suomen-valittava-velkasuo-tai-kiitos-riittaa/201113173/12


* * *
     Lainaan vielä Uuden Suomen juttua, missä Argentiinan keskuspankin entinen johtaja Mario Blejer suosittaa kokemuksen syvällä värinällä, että Kreikalle tulisi tehdä mittava velkojen uudelleenjärjestely. Blejer oli keskuspankkipomona vuonna 2002, kun Argentiina julisti itsensä maksukyvyttömäksi.

     Blejerin mielestä EU:n ja IMF:n tukipaketit ja säästövaatimukset luovat lisää lamaa sen sijasta, että ne ratkoisivat Kreikan ongelmia. "Tukemisen" jäljiltä Kreikalla tulee olemaan yhä enemmän velkaa ja talouskasvu kuihtuu. (Ainakin velka näyttää oikeasti kasvavan!)

     Blejerin mukaan tämä on naurettavaa. Jos Euroopan kriisimaat tekisivät kaikki tukipakettien vaatimat säästöt ja yksityistämiset, niin ensi vuoden lopussa niillä olisi enemmän velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin nyt.

     Liekö tuo naurettavaa vai ei? Hirveesti ei kyllä hymyilytä. Epätietoisena muistelen erästä entistä suomalaista keskuspankkimiestä ja presidenttiä: "Tarttis tehrä jotain!"


* * *     
     EU:ta ja yhteisvaluuttaa on viime aikoinakin kovasti hehkutettu rauhanliikkeenä. Yhteinen valuutta muka estää valtioiden väliset sodat. Intrigööri on eri mieltä. Kun kielellisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti hyvin erilaista 500 miljoonan ihmisen Eurooppaa ajetaan väkisin, hämäten ja valehdellen vähän kerrassaan liittovaltioon, se luo maiden välille pahoja jännitteitä. Euroopan rauhallinen kehitys voi vaarantua.

     Poliitikoista en tiedä, järkevimmät heistäkin ovat jo kauhuissaan, mutta ainakin kansalaisten enemmistö nousee vielä takajaloilleen. Ehkä tärkein torjunnan syy on kaiken taloudellisen vallan keskittäminen, missä ei näemmä keinoja kaihdeta. Tähän saakka räikein esimerkki siitä on pysyvän talousvakausmekanismin, EVM:n perustaminen.


     EU:n pysyvä vakausväline, EVM, pitäisi tulla voimaan 2013. Suomi on täyttä päätä hyväksymässä tämänkin ratkaisun, jos se nyt on jokin ratkaisu ja jos euroalue pysyy kasassa niin pitkään.  Suunnitelmat tästä EVM:stä kuulostavat järkyttäviltä. Kysymys on luxemburgilaisesta sijoituspankista, joka olisi muka "juridinen henkilö", mutta sen säännöt eivät voi mitenkään  sopia minkään kansallisen, kansainvälisen tai EU:n lainsäädännön piiriin. Suunnitelmista tulee mieleen mm. amerikkalaisten sotilaiden syytesuoja tai Guantanamon kidutusleiri.

     Mitä lienee sitten näiden julki laitettujen suunnitelmien takana? Kuinka moni päättäjistä on edes kunnolla tutustunut näihin asioihin? Veikkaan, että hyvin harva. EVM:n herkkuja olisivat "täydellinen koskematomuus eli syytesuoja ja verovapaus". Silti tämä pulju määräisi EU:n jäsenmaiden budjeteista itselleen sellaisen siivun, minkä milloinkin haluaisi, ihan siitä vain, jne. EVM:n henkilöstö olisi lain edessä koskematon ja aina vaitiolovelvollinen.


     Suomi on kirjaamassa peruslakiin olevansa EU:n jäsen. Tänne asti Suomi on ollut itsenäinen valtio. Loukussa ollaan, kun otetaan huomioon Suomen jo tähän saakka "väliaikaiselle vakautukselle" antamat takuut. Jo tuettujen kriisimaiden tilanne on yhä vähintäänkin epävarma.

     Jokin jarru tämmöisellä EVM-pankkiiriliikkeellä pitänee olla, eivät kai EU:n päättäjät sentään ole umpihulluja?  Jarru on kuitenkin suurimpien maksajien, kuten Saksan ja Ranskan käsissä, Suomi tekee vain niin kuin käsketään. 

     Päätösvalta etääntyy yhä kauemmas kansalaisista.  Mihinkään ei osaa enää luottaa, mutta koetetaan sentään pysyä vähän perillä rahan ja politiikan suurlohikäärmeiden aikeista. Meille  kerrotaan, mitä kerrotaan, vain tehdyistä päätöksistä, ei asioiden valmistelusta.

Lisäys: Pankkien stressitesti hämää yhä vuonna 2016.

* * *

Ei kommentteja: