14.2.2013

Tappavia eroja kulttuureissa

Eilen radiota taustalla kuunnellessa korvakarvat taas pörhistyivät, kun joku Ylen toimittajatar haastatteli suomalaisia Nato-yhteistyöhön kuuluvia rauhanturvaajia heidän toiminnastaan Afganistanissa. Haastattelija puuttui kiperään kysymykseen siitä, kuinka esimerkiksi paikallisia poliiseiksi tai sotilastehtäviin koulutettaessa asiat voivat mennä niin pahasti keturalleen, että koulutettavalta putoaa sulake ja hän surmaa aseellaan länsimaisia kouluttajiaan.

Haastattelija mainitsi jo aluksi ja sitten myöhemmin aika moneen kertaan, että kysymys on varmaan "kulttuurieroista". Sanojen väleistä saattoi tämmöinen tyhmempikin ymmärtää, että kouluttajat eivät ole osanneet ottaa tarpeeksi huomioon niitä "kulttuurieroja", jos niin pääsee käymään, siis kun tämmöinen "kulttuurien" yhteentörmäys syntyy ja liipaisinsormi koukistuu.

Suomalaiset soltut vastailivat ohjelmanpätkässä leppoisasti, eikä tuommoista ole onneksi omilla lohkoilla sattunut. Kaipa suomalaiset rauhanturvaajat ovat osanneet ottaa huomioon nuo "kulttuuriasiat"?

Viime vuonna Afganistanissa paikalliset koulutettavat kuulema surmasivat peräti 60, siis kuusikymmentä, länsimaista kouluttajaa.

***
Yle kertoo nettisivuillaan, että kymmeniä eri maiden sotilaita on kuollut joka vuosi, kun afganistanilainen koulutettava on ampunut kouluttajiaan  ja sotilastovereitaan. Jutussa arvellaan, että kysymyksessä on usein ollut koulutettavan "kasvojen menetys" koulutuksessa. Joskus noiden veritöiden taustalla on voinut olla talibani-sissin soluttautuminen koulutukseen. Melkoisia kulttuurieroja,  jos sitten murhaaminen on joidenkin mielestä kulttuuria, vaikka kouluttaja olisi huono tai typerä.

Intrigööri ei tykännyt jolppina ollessaan useimmista opettajista ja lehtoreista, eikä intissä muutamista kapiaisista. Pahimpia paskiaisia olivat alkuun jotkut varusmiesalikessut. Mutta eipä tullut kertaakaan mieleen, että isken astalolla tai posautan ammunnoissa tuonkin räähkän hengiltä. Yhteiskunta ja kotikasvatus oli jo varhain alistanut minut sietämään loukkauksia kärsivällisesti, sekä kestämään myös kuviteltua häpeää.

Ehkäpä kysymys tosiaan on vain kulttuurieroista? Olemmehan jo aiemmin kuulleet ja saaneet lukea, että jonkin toisen maailmanuskonnon kulttuuripiireissä saattaa olla muitakin kultuurieroja, kuten vaikka "laajempi käsitys seksuaalisuudesta", sekä siihen liittyen naisten ja lasten asemasta tässä maailmassa.

Toivotonta sellaista on ymmärtää, kuten koko Afganistanissa sotimistakin. Valitettavasti tuo sota on ollut yhtä ihmishenkien haaskausta ja vielä henkiin jääneiden siviilien jatkuvaa kärsimystä. Kaunista loppua eli rauhaa lienee turha odottaa, vaikka länsiliitto niiltä verisiltä mailta vetäytyisikin.

***

Intrigööri on taas varovasti aloittanut Ylen telkkariuutisten katsomisen. Uutistenkatselutauko oli pelkästään myötätunnon ilmaus vuoden alussa työttömiksi joutuneille televisiolupien tarkastajille. Toivottavasti heille on löytynyt töitä esimerkiksi nettipoliiseina, joiden tarve kasvaa jyrkästi sekä Suomessa että Liittovaltiounionissa!

Äsken oli siis meininki katsoa teeveeuutiset, mutta hetkisen piti kelata, että miksiköhän tuo tutun oloinen uutisankkuri tuolla seisoskelee ihan oudossa ympäristössä, kuin jossain modernissa kauppakeskuksessa. Pian muistin lukeneeni, että Ylen studioita  uudistettiin vastikkään ulkomaisin voimin 600.000 euron hinnalla. Kotimaista osaamista uudistukseen ei kuulema ollut tarjolla?

Mutta eikö tuohon pakettiin olisi voinut sisällyttää tuoleja tai jakkaroita uutistenlukijoille ja muille studiossa yleisön nähtäville asettuville toimittelijoille? Rahat taisivat huveta neutraalin ja steriilin näköisiin puitteisiin, eikä tuoleja enää saatu irti. 

Pitäisiköhän nyt käynnistää kansalaiskeräys? Kyllä niitä hyviä jakkaroita ja muuta semmoista kodikkaan näköistä studiorekvisiittaa löytyisi nuppikuormallinen kirppareilta, muutaman ykköstonnin budjetilla. 

Tulipa mieleen sellainenkin ajatus, että studioiden sisustuksen olisivat voineet suunnitella kotimaiset nuoret taiteilijat ja sopivien alojen opiskelijat. Pelätäänkö meillä ihan hirveästi, jos oltaisiin joskus ihan suomalaisia, omintakeisia ja omaehtoisia?

On kyllä todettava, että aika hyvin olen pärjännyt jokusen kuukauden lähes ilman telkkarin töllötystäkin, pelkällä ääniradiolla, netillä ja kirjoilla. Mutta olen tietysti muutenkin taantumuksellinen kalkkis.

Seiskoskelkaa sitten siellä Ylen uutisissa hömelön näköisinä! Ei minun ole sitä pakko katsella. Vero se menee köyhän ropoina, kuten kirkollekin, mutta menköön. Harvemmin sitä tulee kirkossakaan purjuttua.

* * *
Uutisissa kerrottiin, että Laukaan surullisen kuuluisa ratsastushalli oli  kunnan toimesta tarkastettu hiljattain, oliko se viime kesänä. Mutta silloin ei tarkastettu maneesin rakenteita. Olisin saattanut haluta  kuulla, minkä virkatoimen haltija siellä oli kunnan puolesta tarkastamassa ja mitä.

Pitäisi varmaan aloittaa yleisesti kadonneen suomalaisen rakennustaidon metsästys. Rakennusalan osaajiahan meillä pitäisi olla, mutta niin pitäisi olla lääkäreitäkin tarveyskeskuksissa. Rakennustenkaan ei pitäisi homehtua, ei koulujenkaan, sillä niin ei ole käynyt vanhoille köyhempinä aikoina rakennetuille kyläkouluillekaan, ei vielä muutamiin vuosikymmeniin.

* * *
Tämmössii tännään. Yle herättää levottomia aatoksia. Hei, mutta valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi nimitetty Hetemäki näkyy valokuvassa hymyilevän - se on sinänsä uutinen! Juttua ei kyllä kannata lukea.

Miksihän muuten niitä Ylen kuuluisiksi tekemiä alivaltiosihteereitä ei koskaan nimitetä mihinkään oikeisiin virkoihin? Simokin menisi oikein hyvin Kataisen tai Urpilaisen takapiruna ja  toisi ihan uutta mielenkiintoa politiikkaa kohtaan.


* * *

Ei kommentteja: