Alexin loistava tulevaisuus

Suomessa ei valitettavasti monella ole näkyvissä loistavaa tulevaisuutta, mutta toisin on etulinjan poliitikoilla, joita varsinkin pääministeriys ja sen pätkäkin näkyy tuuppivan hyvin pehmustettuihin johtaviin tehtäviin, usein talouselämän ja omien bisnesten pyörteissä.

Tästä löytyy useita esimerkkejä, kuten OECD:n apujoksikin pomoksi putkahtanut kepun turkismannekiini Mari Kiviniemi. Marin me muistamme monista loistavista saavutuksista, kuten ..., no, tuota, äh.

Tämä Marin työpaikka OECD taitaa olla myös monikansallisten firmojen veronkierron ja yleensä veroparasiittien asialla?

Jotain samanlaista näemme varmaankin myös yhden A:n Stubbin kohdalla. Hänellä olisi kyllä hyvät fyysiset valmiudet urheiluministeriksi. Pääministerin pätkätyössä ei henkisiä valmiuksia tarvitakaan, sillä kokoomuksen tapauksessa ne tulevat suoraan mm. EK:ta ja päivystävästä mainostoimistosta. Tarvittavat toimenpiteet ja mahdolliset omat mielipiteet on tietysti ulkoistettu Rysseliin. Pm voi elvistellä vaikka ranta-asussa, coolisti vaan!

***
Tästä tulivatkin mieleen kärkipoliitikkojen lempilapset, kuten kovin kasvuhakuiset, vaan ei -kykyiset EU ja Nato. Molemmat ovat mielestään edenneet jo Moskovan porteille, joskin Kremlin isäntä toteaa hyisesti, että on siellä joskus näkynyt muitakin tulokkaita.

Pitikö Euroopan unionin tunkea lusikkansa Ukrainan borshikattilaan vai ei, sitä on vielä vaikea arvioida. Sotimisen ja siviilien hullun murhaamisen kiihtymisen lisäksi Lännen vastatoimet ovat saaneet aikaan kuuman makkara- ja juustosodan Pahan Lännen ja Pahan idän välille.

Makkaroilla sotiminen näivettää unionin muutenkin lätsähtänyttä talouskehitystä ja Suomessa alkaa jo paukkua nauloja hyvinvointimallin loppusijoituslaatikkoon.

Mutta toisinpa on iloisella Valko-Venäjällä, jossa Luka-setää naurattaa uudessa roolissaan idän ja lännen tavarakaupan välittäjänä. Tasan eivät mene onnen pipanat, eivät koskaan. Mutta pitikö tässä lopulta pönkittää pahinta eurooppalaista diktaattoria, Lukaukkoa?

Vaan eihän sitä vielä tiedä, mitä tässäkin Ukrainan kriisissä tapahtuu. Lännellä ei tunnu olevan edes kunnon neuvottelijoita. Suomi on taas ajopölkkynä koskessa, sillä emme  saisi itse neuvotella suuren naapurimaamme kanssa. Toivottavasti keskusteluyhteys kumminkin säilyy sekä isoisten välillä että suomalaisten ja venäläisten kesken. Neuvotteluyhteyksien katkeaminen kokonaan olisi jo pahan edellä.

Entä jos Pudelle tarjottaisiin keppien sijasta kunnon porkkanoita? Wanha kansa senkin tempun tiesi sanoessaan että "rahasta se tanssii vaikka ryssän pappi".

Lisäys: Valko-Venäjä ojentaa Äiti-Venäjälle ehkä auttavan kätensä?

***