Samanlaiseen tulotasokuoppaan kompuroi aikaisemmin myös demareiden ykkösnainen, ministeri Jutta Urpilainen. Muistaakseni Jutta arveli taannoin jossain, että suomalainen köyhyysraja kulkisi jossain kolmessa tonnissa, siis eurossa.
Kunpa se köyhyysraja olisikin niillä Jutan arvelemien kolmen tonnin kuukausitulojen kieppeillä tai edes Rädyn määrittelemässä parissa tonnissa. Vaan kun kaikki eivät saa edes sitä ensimmäistäkään tonnia, mistä pakollisten kulujen jälkeen jää käyttörahaa ruokaan ja rätteihin, jms. jopa pari, kolme tai neljä satasta, mutta ei tonnia.
Köyhyyttä on tietty vaikea mieltää ja tunnistaa, jos itsellä ei ole siitä mitään käytännön kokemusta. Mutta kansalaisten kalliiden edustajien, kansanedustajien ja etenkin ministerien pitäisi olla tavallista nohevampia yksilöitä, siis pitäisi. Suusammakoista pitäisi kai moittia puolueita, jotka eivät välitä kansalaisista sitäkään vähää, että niiden ministereillä olisi yhteiskunnan toiminnasta ja sen asukkaista edes perustiedot hanskassa.
Mutta olemme kai saaneet sellaiset puolueet ja päättäjät, joita olemme äänestäneet? Ikävintä tässä on se, että todellinen kansanvalta hupenee ja katoaa vähitellen kuulumattomiin. Joskus meillä oli semmoinen hieno kansallinen ja pohjoismaiden mallinen demokratia, jossa rakennettiin tarmolla hyvinvointia kaikille.
Olihan meillä sellainen aika? Oliko se todella niin vai muistanko huonosti? Pätkäpääministerikin oli jossain lausahtanut, ettei valtio voi olla mikään jakorasia. Ei varmaan voikaan olla, sillä tuota nimitystä käytetään tavallisesti ihan muissa yhteyksissä.
***
Verojen välttelystä en haluaisi moittia ministeri Rätyä, sillä useampi hyvätuloinen takuulla minimoi verotustaan, jos siihen suinkin pystyy. Se on yksilöltä inhimillistä ja ymmärrettävää.
Verosuunnittelu on sinänsä ok ja välttämätöntä ainakin yrityksille. Mutta jokin roti siinäkin olisi oltava. Kun yhteiskunnan keskeiset päättäjät hyväksyvät huonoja ja typeriä verolakeja, se on sama kuin hyppisi heikolla jäällä tai istuisi oksalla sitä sahaamassa.
Ikävimpiä esimerkkejä ovat yhteiskunnan kalliisti kouluttamien lääkärien perustamat firmat, jotka saavat ison siivun tuloistaan yhteiskunnalta, mitä nämä firmat eivät arvosta pierun vertaa viemällä voittonsa kokonaan pois piiloon veroparatiiseihin.
Miksi ihmeessä yhteiskunta sallii tämmöisen kuppauksen? Miksi lakien reikiä ei korjata? Veronkiertosika on fiksu ja vikkelä otus. Jos aidasta pääsee yli, ali tai läpi, sikahan kyllä siitä menee ja painelee ilosta röhkien karkuun kuin sika vatukossa.
Turhaan tässä kai yrittää urputtaa. Ehkäpä se päättäjille riittää, kun tavikset kupataan veroilla kuiviin? Köyhät kuolevat muutenkin muita paljon aikaisemmin pois kuleksimasta.
Suuri raha pyörii nyt ja aina veroparatiiseissa. Suomessa ja Euroopassa ei yritetä ottaa kiinni edes pahimpia veronkiertosikoja. EU:n komission ylipääkomissaarikin on vahva mies yhdestä johtavasta eurooppalaisesta veroparatiisivaltiosta, Luxemburgista. Isot edellä, nääs. Mutta kokoomuksessa ahneiden ei tarvitse olla yksin, jos ei muissakaan puolueissa.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti