Kylmää kyytiä

Hallituksen juna läks justiinsa.

Demarit ovat jo miesmuistin verran pelotelleet, että porvarihallitus merkitsisi kylmää kyytiä kansalaisille. Jos se on totta, niin ainakin väitetty ilmaston lämpeneminen pysähtyy Suomessa nyt neljäksi vuodeksi. Asiasta alvariinsa huolissaan olleet vihreätkin voisivat keskittyä toimintaansa demarien suo-osastona, kuten IL:n pakinoitsija tänään heitä tänään luonnehti.

Kylmää kyytiä tässä on odoteltu jo vuosia, johtavien poliitikkojen toisenlaisista hörinöistä huolimatta. Demarit olivat taas neljä vuotta mukana lappamassa hiiliä hallitusjunan kattilaan, mutta ei se höyrypannu oikein lämmennyt. Veturi pihisi ja puhisi, mutta juna valui asemalta takaperin, koska velkalastikin kasvoi.

Vasemmistotoverit hyppäsivätkin vastuullisesti pois hallitusjunasta, kuten viherjengikin, mutta se temppu ei tällä kertaa toiminut. Demareista ei nyt ole edes veturin lämmittäjiksi, toivottavasti siellä vielä rivit oikenevat, sillä sen puoluekoneen hajaannus ei ainakaan auta maata mäessä.

Touhuilunsa päättävä hallitus eteni kuin liian pitkä juna heikon veturin kiskomana. Veturi yritti revittää, mutta häntäpää vetäisi aina takaisin ja pyörät sutivat. Kovasti hallitus oli tekevinään kaikenlaista, mutta tekemiset jäivät osin outojen suunnitelmien ja mahtipontisten puheiden varaan.

Ilmankos ministereitä loikki EU:n ison padan ääreen heti kun ura sinne urkeni. Hallituksen puolittaiset aikomukset ja kokonaan keskeytyneet toimenpiteet olivat monesti vain vahingollisia, kuten suurten kunta- ja soteuudistusten väkinäiset vänkäämiset. Liian usein jahkattiin joutavien pikkuasioiden parissa, jostain keppanan laimentamisesta lähtien.

Juna liikkeelle!

Uuden hallituksen soisi nyt jättävän Suomi-junasta liiat vaunut sivuraiteille ja veturin pääsevän vähitellen liikkeelle ylämäkeen. Porvaripohja tai ei, nyt on pakosti tehtävä rauhallisesti sarja järkeviä toimenpiteitä, lässytykset eivät vie meittii mihinkään. Heitetään vaikka hiekkaa kiskoille, että rauta pitää rautaa vasten.

Toisaalta intrigööri ei oikein osaa pitää kaikkia kepulaisia patamustina porvareina, uudesta isosta puolueesta persuista puhumattakaan. Sosiaalista vastuuta löytyy molemmilta puolueilta, sitä on olemassa jopa kokoomuksella. Sosiaalinen vastuullisuus ei silti saisi kääntyä ideologiseksi vastuuttomuudeksi, kuten on liian usein käynyt.

Juna ei vedä älyttömästi kuormaa, eikä Suomi voi pelastella maailmasta kuin lähinnä oman kokoisensa palasen. Kreikkalaisten tilanne on todella surkeaa katseltavaa, eivätkä valtavat tukipaketit ole juuri lainkaan auttaneet tavallisia kansalaisia. Eletään mieluummin Suomessa vähän nykyistä niukemmin, mutta vakaammin. Jätetään vähän kaverillekin!

Eiköhän sitä arkijärkeä nyt löydy Suomen uudesta poliittisesta johdosta tai sitten sitä ei löydy vastakaan? Kataisen & Stubbin hallituksessa oltiin välillä ikävän ylimielisiä oppositiota, persuja ja kepulaisia kohtaan. Ylimielisyyteen syyllistyivät myös johtavat demarit. Sellainen ei ole sivistynyttä demokratiaa.

Tällä tarkkailuasemalla on ainakin luulo, ettei kolmen ässän johtama hallitus syyllistyisi moiseen. Koko politiikan jengi olisi pidettävä pelissä mukana ja tärkeimmistä tavoitteista pitäisi kääntää sama suunta kompassiin, vaikka ideologisia ja muita mielipide-eroja aina löytyy. 

Sekin pitää muistaa, ettei politiikalla kaikkia asioita ratkota. Politiikka  luo vain puitteita, joissa ihmiset ja yritykset voivat toimia. Junassa on jarrumies, mutta jarruja tarvitaan vain jyrkimmissä alamäissä, jos vauhti kiihtyy liikaa, eikä siitä ole pelkoa pitkiin aikoihin. Näin se on, perskutarallaa!

***