Ei tartte istuskella, kävele!

Tämä penkki rannalla on kestänyt jo vuosia,
myös pientä hassuttelua.

Kävelyhortoilun harrastajana olen joskus harmitellut, ettei syrjäisemmillä eli parhailla kävelyreiteillä ole montakaan penkkiä, missä voisi hetken istahtaa ja kuunnella lintujen ja moottoritien laulua. Keskustassa penkkejä on, mutta siellä niitä ei niin tarvitse. No, onhan niitä penkkejä vielä jossain muuallakin, kunhan niiden paikat oppii tietämään.

Alkaa se penkkien puutteen tärkein syy lopulta selvitä. Syrjemällä kaupungilla penkkien pitää olla niin jämerää tekoa, ettei niitä saa helposti hajalle. Siitäkös sitä jotkut nuoremmat hengailijat turhautuvat ja ehkä jopa masentuvat. Kaupunki ajattelee tietysti tulevaisuutta eli nuoria.

Toinen penkki jätettiin
ystävällisesti ehjäksi.

Betonisen jalustan rikkominen
olisi jo liian rankkaa.

Vanhat kääkät voivat istuskella kotonaan tai muualla sisätiloissa kuluttamassa palveluntarjoajien antimia. Ulkona voi istua vaikka rollaattorin jakkaralla, kalakukkoa järsimässä.

Niin ja siellä keskustassa on tilaa istuskella ja ihmetellä, vaikka jossain torin laitamilla. Kaikilla penkeillä ei suinkaan ole sekoilualan ammattilaisten, miesten ja naisten porukoita.

On siellä lenkkipolkujenkin varsilla kantoja ja kiviä, jotka kestävät isommankin ihmisen istuskella vaikka koko päivän. 


Tässäkin lähimmällä uimarannalla oli ennen kevytmallinen, mutta siistihkö kaksiosainen pukukoppi, puusta ja vanerista kasattu. Sekin hyödyllinen kaupungin anti oli pantu päreiksi ja yritetty polttaa nuotiossa. Hyvin se vanerikin palaa, ainakin roihahtaa, jos käyttää ronskin erämiehen tulentekotaikaa eli viittä litraa bensaa. Kopin särkijät eivät olleet osanneet taikoa. 

Sillä samalla uimapaikalla on vieläkin bajamaja, pelastusrengas ja roskis, opastintaulu ja  kanoottilaituri. Kaupunki ei ole meitä vielä hylännyt. Hyvin hoidettuja lenkkipolkuja täällä on kyllä paljon, myös metsien suojelualueilla. Saa hortoilla ja könytä mäkistä maastoa.

Pitää vissiin olla hyvillään siitä, että jaksaa itse vielä toistaiseksi tallustella, eikä se istuminen ole pakollista. Monille menijöille se hetken huili olisi tarpeen, lyhyilläkin reiteillä. Levähdyspenkkien puute ja rikkominen on tietty hyvin yleinen ongelma, se on sarjassamme ihmisjärjellä ratkaisemattomia mysteereitä?

***

Lisäilyt: 

Hyväkuntoinen ja hoikka yksilö voi hyvinkin väheksyä kävelyä, mikä ei tunnu kunnon liikunnalta. Toisin on vähän vanhemman ja läskimmän laita. Kuntokin voi silloin olla kuin kiviaitaa - yhtä raskasta. Silloin kävely kyllä auttaa ja tehoja saa, kun jatkaa matkoja, lisää välillä vauhtia tai nousee mäkiä. Ja pitääkö ihan kaiken olla niin kiivasta ja tehokasta? 

Tämä guru suosittelee 12 000 askelta päivässä. Meikän käyttämällä simppelillä Noom Walkilla se meinaa karkeesti arvioiden vajaata 10 kilsaa. Se on varsin paljon päivittäiseksi käppäilyksi! Linkki juttuun.

Lihasjumppa on myös aivojumppaa, kertoo Talouselämä.