25.1.2012

EU:n sotakorvaukset

     Suomi lienee kuulema saavuttanut tavoitteensa Jutta Urpilaisen johdolla euron pysyvän pelastusrahaston EVM:n päätöksenteossa. Taputetaan nyt kännyt kipeiksi kuin Pohjois-Koreassa. Porukalla, mutta aidosti, itkeminen on vuorossa vasta myöhemmin. 


     Täällä "osavaltiotasolla" EVM-asia on menossa vielä kahteenkin valiokuntaan, oliko niin, että perjantaina perustuslakiin ja maanantaina suureen valiokuntaan.


     Kuullaankohan   koko eduskuntaa lainkaan, kun pian päätetään siitä, että sekä väliaikainen pelastusrahasto että uusi pysyvä pelastusrahasto jatkavat toimintaansa yhtä aikaa? Sekin kuulostaa hullulta, mutta niin siinä käy. Tulivoimaa, nääs, pitää kasvattaa.


     Viikonloppuna Italian pm Monti vaati pelastusrahastojen kasvattamista kokonaiseen biljoonaan eli 1000 miljardiin euroon asti. Toinen italiaano, Euroopan keskuspankin pj Draghi oli tiemmä samaa mieltä. Euron pelastusjärvestä ei rantoja löydy. Tarkoitus lienee siirtää koko euromaiden yhteinen velkataakka, mitä se nyt on, yli 10 biljoonaa, kaikkien yhteiseen piikkiin.

     No, tämä oli kärjistys. Eiköhän pahoin velkaantuneiden euromaiden pitäisi maksaa pääosa veloistaan itse? Toisaalta voi kysyä, onko raskaasti velkaantuvalla ja kilpailukyvyltään ränsistyvällä unionilla edes mahdollista muodostaa toimivaa liittovaltiota, mihin tässä pyritään. Esimerkiksi Kreikan turhat pelastustalkoot eivät ole tähän asti palvelleet sen paremmin kreikkalaisia kuin euro-unioniakaan, molempien perikato on yhä lähempänä. 


     Kaikki maat sotketaan samaan suohon. Millä ihmeen eväillä Euroopassa sitten tehdään talousnousua? Ei Saksa voi vetää kaikkia muita jäsenmaita perässään tai muut jäävät sitten kovin kauas teutonien taakse.


     Intrigööri toivoisi, että edes suomalaiset kansanedustajat siellä päättävissä valiokunnissa pelaisivat reilua peliä ja toisivat velat ja vastuut avoimesti julki. Suomen toisille maille antamat rahalainat lienevät suunnilleen tiedossa. Suomen antamien takausten ja vastuiden määrää yhdessä sen (entisen) Suomen Pankin kanssa ei taida tietää tarkasti kuin hyvin harva. Ellei sitä tiedä kukaan, on todella aika vaihtaa ukkoja ja akkoja. 


     Päättäjiä ei taida voida asettaa vastuuseen kuin Suomen eduskunta, missä hallituspuolueilla eli nykyisellä EU-linjalla on takanaan enemmistö. Kukaan ei siis aseta vastuusen ketään, vaikka politiikot puhuvatkin alvariinsa vastuun kantamisesta.


     Presidentillä, homolla tai heterolla, ei ole valtaa. Istuva hallitus on siunaamassa kaiken, mitä EU:sta ikinä vain meille sanellaan. Tilanne on toivoton. Kansalaisille ei tietenkään haluta kertoa, missä ollaan menossa ja mihin kaikkeen vielä ollaan valmiita menemään. On meillä tässä varsinainen demokratia, mitä ei muka saisi edes arvostella!


     Valistumaton veikkaus: Suomi tukee ja takaa kokoomuksen ja demarien myötäilijäsiiven, sekä pienten apupuolueiden johdolla eurounionia niin pitkään kuin Suomi saa jostain lainaa, jollakin korolla. Sitten tehdään kreikkalaiset tai argentiinalaiset. Eivät nämä Sorokset ja muut maailmanluokan pohatat turhaan varoittele siitä , että edessä saattaa olla ehkä historian pahin lamakausi kaikkine kauheine oheisilmiöineen. 


     Tuntematonta sotilasta mukaillen: Jyrki Katainen ja valtioneuvoston orkesteri esittävät jenkan "Kusessa ollaan ja pysytään". 


     Samaan aikaan Suomen vastuita toisten euromaiden velkaantumisesta kasvatetaan "vastuullisuuden" nimissä järjettömiksi. Miljardit eivät paina mitään, kun euroveljiä ja siskoja autetaan. Vai pitäisikö tämäkin asia ilmaista jotenkin sukupuolineutraalisti? En tiedä, pelkkänä  pölhöpopulismin harrastajana. 


     Pitäisikö meidän liittyä uudestaan Venäjän tai Ruotsin suojelukseen? Tai jonkin ison ja vahvan käskyläiseksi, muun kuin unionin?


    Olen tainnut jo aikaisemminkin kiitellä Taloussanomien toimitusta kansan valistamisesta erityisesti europolitiikassa. Sinne pitää taaskin linkittää. Jan Hurri kertoo tänään, että Suomen eurovastuut nousevat jo 10-kertaisiksi entisaikojen huimiin sotakorvauksiin verrattuna. Jos jutun lukee, päivä voi kyllä mennä pilalle!


http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/01/25/suomen-piikissa-kymmenen-kertaa-sotakorvaukset/201221653/170


* * *

Ei kommentteja: