9.8.2013

Kirkuva kestävyysvaje

Huutava työvoimapulamies.
Julkisen talouden kirkuva kestävyysvaje (huutavan työvoimapulan serkku?) kuulema pilasi valtionvelkaministeri Jutta Urpiaisen kesäloman. Järkytyksestä toivuttuaan ministeri päästeli julki politiikassa ennen näkemättömän keinovalikoimansa valtiontalouden kohentamiseksi. 

Nyt (yllättävästi) korotetaan bensan, viinan, limun ja tupakin hintaa, sekä sähkölaskua. Limu onkin melko uusi juttu!

Sähkön hinta joka tapauksessa nousee, sillä jonkun on maksettava myös tuulivoiman lisärakentaminen hurjine takuutariffeineen, sekä tuulivoimaloiden välttämättä tarvitsema säätövoima, sähkön siirto kaapelointeineen ja koko maan sähköverkon vahvistaminen. Se joku kallistuvan sähkön ja sähkön siirrton maksaja on tietysti teikäläinen ja meikäläinen. 

Sähkön hinta kuluttajille ei laske sittenkään kun Olkiluodon Iisakin kirkko joskus valmistuu tai se Fennovoiman suunniteltu yhteispytty Rosatomin kanssa höyryää, jos höyryää.

Eero Paloheimo: Julkisen sektorin järkeistys säästäisi miljardeja.


***
Hallituksen kalupakissa on lisäksi mm. yritystoiminnan elvyttäminen karsimalla pois edustuskulujen verovähennykset. Jonkin laskelman mukaan valtio saattaisi tienata tuolla tempulla ykkösmiljoonia tai sitten ei, sillä yritysten edustuksen kiristyminen söisi matkailupalveluista ja ravintoloilta arvioiden mukaan ainakin tuhatkunta työpaikkaa. Valtion säästöt söisivät siis suoraan yksityisten alojen työpaikkoja.

Ymmärtäähän sen, että valtion pitää kasvattaa tulopohjaansa, kun sitä on vuosikausia tarmokkaasti heikennetty kaikkien hallituspuolueiden toimesta. Muutamien kymmenien miljoonien tuloista tai säästöistä muodostuu yhdessä iso siivu. Mutta ongelmat ovat vähän samanlaisia kuin hiirellä, joka räätälöi kissalle takkia. Leikkaukset menivät pieleen, eikä hiiri lopulta saanut aikaan edes kravattia. Niinpä iso tuhma kissa pisteli hiiren suuhunsa, pikkunälkään.

Yritysten edustuksen verovähennykset ovat pikku juttu verrattuna Suomen valtion, valtion virastojen ja laitosten, sekä kuntien edustusmenoihin. Valtion menoja kaiketi karsitaan lakkauttamalla joitakin ulkomaisia edustustoja. Siitä huolimatta hallinto ei koskaan ole pahemmin pihistellyt vieraanvaraisuudessaan, mikä ulottuu erityisen vahvasti  Eurooppaan, myös ympäri ämpäri mualimaa. Vierasvaraa pitää toki aina olla, mutta tuhmasti sanottuna, kyllä julkiset syöttiläät ruokkivat ja juottavat kansan piikkiin paksusti  toisiaankin.


***
Urpilainen on siis julistanut, että hallituksen on tehtävä päätöksiä (suurista tietenkin) rakenteellisista uudistuksista jo ennen ensi kevättä. Intrigööri pani taas aamulla lukien kotimaisia talouslehtiä ja Talouselämän jutussa mainittiin rakenteellisten uudistusten tarkoittavan leikkauksia etuuksiin, palveluihin ja tulonsiirtoihin. Näinhän se on, ainakin byrokraattien mielestä.

Intrigöörillä on kuitenkin sitkeä aatos siitä, että kun tehdään rakenteellisia uudistuksia pitäisi puuttua myös valtion tai kunnan suuriin rakenteisiin eli toimintoihin. Syyniin pitäisi laittaa sellaiset hommelit, mitkä eivät ole välttämättömiä tai jotka voitaisiin järkevästi ulkoistaa eli yksityistää. Joissain tapauksissa virastoja, laitoksia tai vaikkapa ministeriöitä voitaisiin yhdistää, jolloin niiden toiminta tehostuisi edes hallinnossa. Meillä on pienessä maassa melkoisen paljon arvokkaita ministereitä ja heidän kalliita avustajiaan.

Kyllä Pyhää Byrokratiusta pitää voida vielä pöllytellä, jos kestävyysvajetta tosissaan torjutaan. Olkoonkin, että työpaikkoja on huvennut julkiseltakin puolelta, mutta on siellä vielä rutakasti hyväpalkkaisia klemmarinoikojia. Joitain valtion pyörittämiä toimintoja voisi lakkauttaa ei välttämättöminä tai ns. strategisina. Pienempiä järkeistämisiä on jopa tehty, mutta uusia hallintohäkkyröitä pukkaa nousemaan kuin kärpässieniä. Ja joskus tuppaa järkeistyksestä sekin järkipuoli  hukkumaan.

Valtion keskushallinnon virastoja ja laitoksia on virallisesti yhteensä noin sata ja niissä on yli 20.000 työntekijää. Toimintayksiköitä on eri puolilla maata useita satoja. Lisäksi on eduskunnan alaisia laitoksia, kuten Kansaneläkelaitos Kela, mikä on pikemminkin pikkuvaltio pikkuvaltiossa. Suomen eduskunnan alainen pitäisi teoriassa olla myös Suomen Pankki, joka on samalla osa Euroopan Keskuspankkia EKP:tä.

Kumpi sitten komentaa ja kumartaa, eduskunta pankkivaltuutettuineen vai EKP? No, eduskunta tietysti, eihän edes itsenäisen Suomen perustuslaki ole päättäjille tässäkään asiassa mikään hidaste. Siis sattuneista syistä, koska me olemme sitoutuneet suuren ja mahtavan unionin komentoon.

***
Oman piiitkän lukunsa ansaitsisivat perusteellisessa tarkastelussa uhanalaiset kunnat, kuntainliitot, maakuntaliitot ja ties mitkä byrokratiuspirun pikkuperkeleet. Kunnissa on ainakin osalla väestä peräti viisivuotinen irtisanomissuoja, miten laillinen sellainenkaan sitten oikeasti lienee? 

Jonkun on kumminkin kunnissa palvelut tuotettava eli tehtävä, siis ne palvelut, joita ei karsita pois. Tässä kohti on pakko toistaa oma vanha ehdotukseni siitä, että isolta palkalta eläköityvän virkamiehen tilalle ei palkattaisi uutta byrokraattia, vaan samalla rahalla kaksi tai kolme nuorempaa tekijää, sinne ylityöllistettyihin suoritusportaisiin. Kulut eivät kasvaisi, mutta käytännön palvelut takuulla paranisivat.

Turhakkeina valtion pyörittämäksi toiminnoiksi voisi äkkiä ajatella Valtion taloudellista tutkimuskeskusta, sitä VATTia, koska sillä alalla on arvostettuja yksityisiä, sekä järjestöjen  tutkimuslaitoksia. Vai kuuluisiko koko juusto valtiolla suoraan vvm:n hommeleihin? Toinen turhimus olisi esimerkiksi Ypäjän hevosopisto, koska hepoalallakin on osaavia yksityisiä toimijoita opistoa pyörittämään. Molemmissa noissa puljuissa on varsin isopalkkaiset pomot, joten pois vain!


***
Nuo taitavat olla pikkujuttuja siihen verrattuna, jos alettaisiin perkaamaan kahta maan kalleinta sektoria eli koulutusta kokonaisuutena, sekä terveys- ja sosiaalialaa kokonaisuutena.  Kyllä kestävyysvajetta riittää torjuttavaksi Urpilaiselle ja koko ministereiden jengille avustajineen. Kansanedustajathan ovat nykyisin lähinnä hallituksen päätösten leimaajia ja muuten yleisen mediaviihteen tuottajia.

Nämä ovat niin isoja asioita, ettei niitä yhdessä hallituskaudessa pakottamalla hoideta, ei ainakaan kunnolla. Saneerauksissa ja järkeistyksissä voisi hyödyntää asiantuntijoina kokeneita yrittäjiä ja yritysjohtajia, isojenkin kokonaisuuksien saneeraajia ja tehostajia, vaikka ei heille tietenkään päätösvaltaa annettaisi. 

Kuntia ja valtiota ei voi verrata yritystoimintaan, ei ainakaan pitäisi. Hallitus aikonee kuitenkin napsia kunnilta kylmän viileesti manit bois, vaikka kaikki me asumme joissain kunnissa. Mitä siitäkin seuraa, ei ainakaan mitään mukavaa? Ei sitä lystinpittoo tältä hallituskaudelta osannut odottaakaan, eikä kannata juhlia vielä tulevaakaan kautta.

Olisihan meillä Suomessa monia todella kalliita, satojen miljoonien, yhteensä miljardisarjan vuosittaisia kuluja saksittaviksi. Monet noista megamenoista ovat myös vuosittain kertautuvia ja itseään ruokkivia, sen mainitun tuulivoiman tukemisen lisäksi. Mutta kun niihin on "sitouduttu" ja käläkäläpälä...
***

Hyvinvointi-Suomen rakentaneet vanhukset makaavat yhä edelleen hoitopaikoissa liian usein märissä vaipoissa. 

Monet pikku kansalaiset pääsevät näihin aikoihin vaihtamaan homepäiväkodin suoraan homekouluun. Toivottavasti ainakin koulumatkat sujuvat turvallisesti!

Kyllä Suomessa tekemistä riittäisi. Kaikki sadattuhannet työttömätkin ovat itse asiassa jo valtiolla tai kunnalla "töissä", koska sieltä se tukiraha tulee. Osa tukien saajista voisi ehkä tehdä töitäkin, ehkä Saksan malliin, pienellä lisäkorvauksella?

Jotain tarttis tehrä, vaan mitä. Siinä sitä ollaan huulet  soikeina ympäri Eurooppaa. Miten kauan sitten jatkamme kestävyysvajeen ruokkimista tekemällä vain näennäisiä uudistuksia? Pelottaako poliitikkoja niin kovasti oman valta-aseman menettäminen, etteivät he uskalla tehdä rankkoja päätöksiä? Parempi olisi kertarysäys kuin ainainen kitinä.
***
Lisäys 12.8: Vai löytyykö ehkä isomman sortin syyllinen Suomen kestävyysvajeeseen huonosta tai jopa kelvottomasta johtamisesta? 

It-viikon jutussa kerrotaan, kuinka julkisissa it-hankkeissa onnistutaan "ryssimään" jopa seitsemän miljardia euroa vuodessa. Siinähän se olisi rahallisesti melkein koko kestävyysvaje! Ja tämä on vain yksi osa maan tavan mukaista tolkutonta meininkiä eli huonoa johtamista.


***

Ei kommentteja: