***
 |
Entiseen ohjussiiloon pääsee
asumaan, mutta kalliiksi tulee.
|
Taviksille jenkkilässä on tarjolla myös erilaisia "selviytyjien" yhteisöjä, jotka ovat keränneet syrjäseuduille mm. suuria ruokavarastoja ja aseistautuneet kuin pahaa sotaa varten.
***
Suomessa on väestönsuojelukin välttävässä mallissa, erilaisia valtion varmuusvarastoja on jäljellä. Kaikenlaisiin väestöllisiin uhkakuviin ei ole käytännössä edes mahdollista varautua, vaikka sellainen olisi pienemmässä mitassa teoriassa mahdollista.
Suomessa omien väestönsuojien rakentelu taitaisi olla turhanaikaista, sillä jonkinlainen väestösuojapaikka löytyy taajamista melkein 4 miljoonalle suomalaiselle. Kevyt väestönsuoja on melkein kaikissa kerrostaloissa. Helsingissä suojiin pääsisi ehkä lähes jokainen asukas.
Myös vahvoja ja suuria kallioon louhittuja väestönsuojia on olemassa melkoisesti. Väestönsuojien määrä ja laatu kuitenkin vaihtelevat paljon maan eri osissa. Maaseudulla suojia ei juuri ole, ellei kellareita ja pottukuoppia lasketa.
Lähinnä väestöä pyrittäisiin suojaamaan ydinsäteilyltä, jollainen voisi levitä uhaksi asti myös ydinvoimalan posahtaessa. Muistammehan Tsernobylin ja Fukushiman. Aikoinaan pahanlaista säteilyä levisi ainakin Lappiin Neuvostoliiton runsaiden pohjoisten ydinkokeiden seurauksena.
***
Parhaiten suojattuja Suomessa ovat erilaiset armeijan ja pelastustoimen johtokeskukset. Aika yleistä on, että esimerkiksi kuntien ja kaupunkien johtaville virkahenkilöille löytyy hyvätkin väistötilat, joissa kuntapamput pärjäisivät jopa sodan oloissa jonkin aikaa.
Arviolta 98 prosenttia väestöstä ei kuitenkaan tiedä, miten pitäisi toimia, jos hälytyssireenit alkaisivat pitää tauotonta ulinaa.
Ohjeita erilaisten hätätilanteiden varalta on olemassa, mutta kuka niitä malttaisi lueskella, jos niitä jostain löytäisikin. Netistä ei kriisitilanteessa ehkä pääsisi tai ehtisi ohjeita etsimään, eikä niitä taida olla edes talojen ilmoitustauluilla.
Radio ehkä kuuluisi kännykästä, jos joku vielä jostain lähettäisi, edes ylen uusintoja. Viranomaisten toiminnan varassa oltaisiin lähes täysin, ellei nyt tulisi ihan itä-länsi ydinasesotaa, mutta sellaisen rytinän seurauksia on turha enemmälti arvailla.
***
 |
| Kaaviokuva Derinkuyun maanalaisesta kaupungista. |
Jenkkien ohjussiilot on tietysti kylmän sodan aikana maalitettu velivenäläisen, ehkä kiinalaistenkin toimesta, mutta kohteet eli maalit lienee jo vaihdettu, pois tyhjistä tukikohdista.
Kaaviokuvassa amerikkalaiseen ohjussiiloon rakennetuista asunnoista oli jotain tuttua, ihan kuin sellaisia asumuksia olisi muuallakin.
Ja niinhän se on, ettei ole mitään uutta auringon alla. Ihmiset ovat jo tuhansia vuosia asuneet luolissa. Uusia luolia on louhittu kallioon ja on myös kaivauduttu syvälle maan alle.
Turkin Kappadokiassa on ikivanhoja luolakaupunkeja, monissa kerroksissa nekin. Maanalaisia vanhoja kaupunkeja on Turkissa paljonkin. Syvin noista kaupungeista on nimeltään Derinkuyu ja siellä on kahdeksan kerrosta, joista alimmainen on 85 metriä syvällä.
Hyvin suunnitelluissa maanalaisissa kaupungeissa oli huolehdittu kaikesta tarpeellisesta, sieltä löytyvät niin kaivot kuin ilmanvaihtohormit, sekä asuintilojen tulisijat ruoan valmistusta varten. Maan alla on asuttu myös turvallisuuden takia, pääsy sinne on voitu sulkea massiivisilla kivipaasilla, myös jokaisessa kerroksessa erikseen.
***
Olisikohan maanalaisten kylien ja kaupunkien rakentamisessa itua tänäkin päivänä? Suomessa on vahva ja paksu peruskallio, mutta vahvoja ovat nykyajan kaivoskoneetkin.
Suomessa on paitsi kaivauduttu kiviperään malmien perästä hyvinkin syvälti, myös rakennettu paljon julkisia tiloja kallioon.
Kokemusten mukaan tilojen louhiminen graniittiin on aina halvempaa kuin maan päälle pykääminen ja siinä olisi vissejä lujuus- ja energiaetuja. Kalliokämpän nurkista ei kylmä viima kävisi, peruslämpötila siellä olisi tasainen läpi vuoden. Maanpäällisen liikennemelunkin voisi unohtaa, kuten turhan valosaasteenkin.
Myös viherkansa saisi helpommin aikaiseksi ihquja nollaenergiataloja, joissa itu tai muu viherheinä nousisi kivasti kasvihuonelamppujen alla. Päivänvaloa sinne alas saisi vaikka valotornien avulla.
Ja mikä olisikaan parasta kullankalliiden kaupunkitonttien aikana: Yhdelle ja samalle tontille voisi rakentaa oikein paljon asuintiloja, ylös ja alas. Energiaa voisi siirtää maan pinnalta alas myös tuulihärveleistä ja aurinkopaneeleista. Ikävät pimeät ja tuulettomat ajat, kuten monet talviset yöt, reipas underground-kansa pärjäisi villapaitoineen ja pipoineen vaikka hankaussähköllä.
Syvällä graniitissa olisi myös turvassa monelta maanpäälliseltä uhalta, kun asuisi jo valmiiksi jämäkässä väestönsuojassa.
Lisäys: Melko hyvä kotivara ja kättä pitempää: linkki Ylen juttuun saksalaismiehestä.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti