Yle uutisoi tutkimuksesta asiallisesti, mutta erkkolainen Iltasanomat on löytänyt uutiseen oman suppeamman näkökulman, jutun otsikon mukaan "tylyn tutkimustuloksen", minkä mukaan "maahanmuuttajanuorten on selvästi vaikeampi vuokrata tai ostaa asuntoa kuin kantaväestöön kuuluvien nuorten". Intrigööri taisi kuulla ääniradiosta, että mamunuoria haastatelluista 1300 nuoresta oli parisataa.
Nuoretkin siis luokitellaan tylysti syntyperän perusteella, ainakin tuossa IS:n jutussa.
Maksatko asuntosi neljästi?
Ylen jutussa todetaan, jotta nuoret ovat joutuneet taloussyistä lykkäämään omistusasunnon hankintaa. Yli puolet haastatelluista piti omistusasumista aina kannattavana vuokra-asumiseen verrattuna.
Intrigööri ei halua ampua alas kenenkään possunpunaisia haaveita, mutta linkittää silti Talouselämän taannoiseen juttuun, minkä mukaan asunnon ostaja saattaa joutua maksamaan kämppänsä neljään kertaan: Ostohinta, korjaukset, ylläpito ja korko.
Ei eläkepommia, eikä työvoimapulaa
Päivän harvoihin hyviin uutisiin kuuluu se, että hra IsoEläkeRaha eli Jaakko Kiander sanoo vakuuttavaan tyyliinsä kutakuinkin niin, että meitä on peloteltu vuosikausia turhaan eläkepommilla ja työvoimapulalla, joita ei ole, eikä niitä tule. Tässä linkki Helsingin Uutisten juttuun.
Työvoimapulan torjumiseen Kianderin mukaan toki tarvitaan maahanmuuttoa, muuten työkelpoinen porukka hupenisi. Varmaankin hän tarkoittaa työperäistä maahanmuuttoa?
Siis paha eläkepommikin on jäämässä suutariksi tai se on jo melkein purettu. Vuoden 2030 kieppeissä Suomen väestöllinen huoltosuhde on Kianderin mukaan korkeamman syntyvyyden ansiosta parempi kuin muilla.
Ehkäpä Suomesta vielä tulee Euroopan ykkönen, siinä kuuluisassa huoltosuhteessa? Toivossa on mukava elää.
***
2 kommenttia:
"asunnon ostaja saattaa joutua maksamaan kämppänsä neljään kertaan"
- Ehkä niin jos sopivalla tavalla laskeskelee. Mutta vuokranmaksaja maksaa tämän saman vuokraisännälleen + isännän katteen.
There ain't no such thing as a free lunch.
Näinhän tuo on. Minulla oli joskus velkainen omakotimökki, mikä jäi vaimolle ja sen jälkeen yhtä velkainen rivaripätkä, minkä möin sopivasti 90-luvun laman alla. Siitä lähtien olen rikastuttanut vuokranantajia monilla paikkakunnilla.
Hurraamista ei ole, mutta eipähän ole enää tarvinnut kämpän takia velkaantua. Jos vielä pystyisi ostamaan, pitäisi saada ihan oma hirsimökki maalta, omalla tontilla, kunnon tulisijoilla ja kaivolla, maksettavaksi jäisi lähinnä käyttösähkö, jms. kuluja.
Lähetä kommentti