30.11.2015

Ystävä onko hän?

Tasa-arvoista maanpuolustustyötä
Suomessa jo kauan sitten.
Suomi seuraa jälkijunassa ystäväämme Ruotsia vaikka suon silmään. Poliittiset Johtajamme kyselevät myös etukenossa Saksan mahtirouva Merkelin mielipiteitä ihan vaikka mistä asioista.

Kaikki me tiedämme tai ainakin pitäisi tietää, kuinka mamuilun suurvalta Ruotsille on käymässä. Suomi-poika hiihtää näitäkin latuja pipo märkänä perästä, mitä nyt havuja välillä huutelee.

Vaan kannattaisiko Saksaakaan seurata ihan joka jutussa? Saksan korkein poliisipäällikkö tiedottaa, että maassa on jo 7 900 murhakalifaatin ukkoa ja lisää tuppaa. Se olisi ihan eri virren väärti, miksi niitä tuppaa ja pukkaa. Saattaa tuo johtua siitäkin, että EU-Eurooppa on käytännössä rajaton alue? 

Tuommoinen iso vihaa kihisevä joukkio suunnittelee tietysti hyvin pahoja tekoja kunnon saksalaisille ja kaikille muillekin eurooppalaisille. Valitettavasti noin isosta joukosta jotkut saattavat onnistua aikeissaan.

Toisaalta Saksa suunnittelee iskevänsä Syyrian ja Irakin alueiden murhakalifaattia ilmavoimilla ja ehkä 1 200 sotilaalla, kalliisti tietenkin. Isisin vastainen liittouma kasvaa, mutta mitä pitäisi tehdä Syyrian sodan monille muille osapuolille? 

Vain isä ja poika Assad saivat ennen pidetyksi kasassa monikulttuurisuuden ihmemaa Syyrian. Olkoonkin, että diktaattoreilla oli kovia otteita, mutta ainakin monet erilaiset uskonnolliset väestönosat saivat elää pitkään rauhassa keskenään. Nyt maa alkaa olla raunioina, fyysisesti ja henkisesti.

Suomi tekee jo saksalaisten kanssa yhteistyötä Irakin kurdien asevoimien kouluttamisessa. Ranskakin taitaisi olla pientä apuamme vailla. Afganistanissa pieni joukko suomalaisia odottaa vieläkin maan nykyhallinnon väistämätöntä häviötä. Pois heitä ei uskalleta käskeä, ei ajoissa. Libanonissa on pahimman kriisialueen tuntumassa suomalaisia rauhanturvaajia.

Suomi on jo vanhastaan osallisena läntisen liittouman sotatoimissa ja niiden tukemisessa. Joudumme ehkä kohta toteamaan, että olemme todella sotaa käyvä valtio. Todelliset viholliset eivät ole tällä kertaa balalaikkarajan takana, vaan kaukomailla ja jopa pienessä määrin keskellämme. Ihan kaikki Suomessa oleskelevat eivät aio tänne kotoutua.

Intrigööri ei halua trollata, vaan vähän pähkäillä mahdollisia kehityskulkuja todennäköisten tosiasioiden pohjalta: Käyköhän meille vielä niin, että paras kaverimme onkin veli venäläinen ja hra Putin? Ellei nyt Suomen eliitti kiirehdi kohtsiltään ruotsalaisten kanssa jättämään hakupapereita Naton täysjäseneksi? Sillä tavoin pahis-Putin saataisiin pysymään loitolla, huispa niistä nykyisistä ja tulevista kauppasuhteista.

Suomihan ei missään nimessä koskaan pärjää omillaan, minkä nyt vähäsen eukonkannossa ja suopotkupallossa. Kysykää vaikka Stubbilta!

Ei mulla nyt muuta.

***

Ps. Pressa Niinistö väittää ilmastontorjuntakokouksessa Pariisissa, että Suomen ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa. No, lämpenis nyt vaan! 

Vanhastaan tiedämme, että väki täällä Finlandiassa vanhenee kai nopeimmin maailmassa. Se taitaa kyllä olla totta, sen huomaa varsinkin aamuisin peiliin vilkaistessa.


Ei kommentteja: