Nyt kaivattaisiin todellisia urotekoja. Mahdollisuus pieneen sellaiseen tulisi pureutumalla sinnikäästi vanhimpaan tunnettuun suomalaiseen verityöhön eli piispa Henrikin murhaan, tiettävästi noin vuodelta 1156.
Henrikin listimisestä Köyliönjärven jäällä on kansanperinteen mukaan syytä epäillä bonde Lallia. Kyseinen talonpoika on saattanut asustaa tilallaan lähellä Köyliönjärveä.
Uhri piispa Henrik olisi kansantarun mukaan poikennut Lallin (Nimi on ikivanha kiertoilmaus karhulle, jonka nimeä ei kansan uskomusten takia sopinut sanoa suoraan.) talolla vaatimassa tai pyytämässä kestitystä Kerttu (Gertrud?) emännältä.
Piispan väitetään maksaneen itsensä ja ainakin ajomiehen kestityksestä, sekä rekihevosen heinistä peräti kultarahalla, mikä ei kyllä kuulosta uskottavalta. Maksuvälineinä on voinut olla hopeaa tai muita sen ajan kolikoita.
***
Pahanilkinen emäntä Kerttu ei piispasta pitänyt, maksoipa tuo eväistään tai ei. Kerttu kanteli ukolleen eli karskille karhunkaataja Lallille, jotta piispa otti uunin päältä leipäkyrsän ja muuta arvokasta apetta omin lupinensa. Kerttu siis yllytti ikiaikaisilla naisellisilla noitavoimillaan metsältä palanneen Lallin pahoilla silmin Köyliönjärven jäälle Henrikin perään.
Lalli oli wanhan ajan rankka metsämies, ankara hirvenhiihtäjä, eikä hänelle lie tuottanut vaikeuksia, (ehkä renkiensä kera), tavoittaa piispan painavaa rekeä jäällä hangessa kiskovaa hevosta. Lallin sanotaan taruissa tappaneen piispan siihen, kirveellä tai jollain muulla julmalla astalolla.
Ehkäpä kuuluisan nykyaikaisen rikostutkimuksen menetelmin Henrikin murha olisi jotenkin selvitettävissä? Jos ei siitä muuta selviäisi, niin ehkä se keskeinen kysymys, ovatko tarinat sepitteitä vai voivatko ne olla osa varhaista historiaamme. Jotain totta tarinoissa luulisi olevan taustalla.
Lisäys: Vatikaanin arkistojakin on päästy tutkimaan, ainakin osaa niistä. Tiemmä Vatikaanin arkistossa on kuin onkin merkintä Lallin tekemästä piispa Henrikin murhasta! Vatikaanissa ei noihin aikoihin liene tuhlattu arkiston musteita tai kalliita papereita ja pergamentteja joutavien huhupuheiden takia? Linkki Ylen juttuun.
***
Mahdollisten uudempien paikallisten tutkimusten apuna pitäisi käyttää huolellisia arkeologian ja muita edistyneen tutkimuksen keinoja. On niistä Egyptinkin haudoista ja muumioista selvitetty vaikka mitä. Todella vanhoja ja arvokkaita muinaislöytöjä, jotka ovat samalla arkeologisen salapoliisityön helmiä, on saatu esiin myös Suomen kanssa samoilta karuilta korkeuksilta Venäjältä.
Siispä ehkä jo ensi kesänä ehkä retkue matkaan tutkimaan Köyliönjärven maisemia, mm. Kirkkokaria ja Nousiaisten kappelin historiaa. Löytyisikö jopa mahdollisen Lallin talon kivijalan jäänteitä? Kansanperinteen kaikki koukerot, sekä koko tiedetty kirjallinen aineisto vanhoista lähimaiden luostareistakin olisi syytä käydä läpi tiheällä kammalla.
Kirjoitettu historia oli tuolloin vajaat tuhat vuotta sitten vähäistä, se oli silloin vähien pappien ja munkkien tekemien, osin kadonneiden merkintöjen varassa, mutta jotain on säilynyt.
Piispa Henrik lienee ollut todellinen kirkonmies ja myös Lallin voi olettaa olleen ehta kansanmies, jopa suurtalonpoika. Kansan suussa tositarinat ja sadut ovat aina kulkeneet aikojen yli, jopa tuhansia vuosia, niin meillä kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. Parhaiden kansantarinoiden seassa ja taustalla on usein ainakin tujaus totta.
Kovaa menoa Köyliönjärvellä. Linkki Tampereen seurakuntien sivustolle.
Onko piispa Henrik totta vai tarua?
Uusin tulkinta: Tappoiko Lalli (tai joku talonpoika) Köyliönjärvellä saksalaisen lähetyssaarnaaja Heinrichin eli kansan suussa Heinärikin, eikä piispaa? Linkki juttuun.
***
Vieläkin vanhempi rötöstutkimus voitaisiin tehdä Sammon ryöstöstä, heh. Ei näistä nykyajan finanssiurhojen mittelöistä, vaan seppä Ilmarisen, velho Väinämöisen ja karmeaksi kuvatun Pohjan akan ilmeisestä kolmiodraamasta lähtien. Oikeasti Pohjan akka on voinut olla viehko oman aikakautensa lumoojatar. Sellaista tutkimusta lienee kyllä kohtuutonta vaatia varsinkin, koska Sampo on yhä hukassa, eikä noiden sattumusten ajankohta ei ole likikään selvillä.
Tapahtumat ja/tai kansantaru sijoittunevat johonkin nykyisen Suomen ja Luoteis-Venäjän alueelle? Kalevalainen perinne on laaja, mutta se on samalla koko alueen kansojen ja heimojen yhteistä perintöä.
Lallista ja Henrikistä on aikaa vasta vajaa vuosituhat, mutta Sammon rosvouksesta ja kalevalaisista sankaritaruista on voinut kulua jo monta tuhatta vuotta. Suomen aluetta ja Jäämeren rantaseutuja on asutettu pitkätaloissakin, kivijalkojen päällä jo pian viimeisen jääkauden jälkeen, ehkä noin 9000 vuotta sitten.
Mielikuvitusolentojen palvontamenot ovat olleet esihistoriallisen Suomen alueella yleisiä, siitä kertovat ainakin Jatulintarhojen universaaliset spiraalit. Shamanismi on elävää elämää maailmassa vieläkin, eikä pelkästään harvaan asutuilla syrjäseuduilla.
Tappoiko Henrikin ehkä karhu?
Lalli oli muinoin yksi karhun sadoista peitenimistä. Karhua ei saanut kutsua karhuksi, ettei olisi houkutellut sitä karjan tai ihmisten kimppuun. Jos karhulalli olisi ollut pahalla asialla, sen olisi pitänyt herätä kesken talviuniensa, mikä ei voine olla totta Henrikin järven jäällä tapahtuneeksi kerrotun surman yhteydessä? Linkki Ylen juttuun.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti