28.11.2019

Sala- ja kulttuurineuvoksia


Salaneuvos on vanha
hyvä juusto.
Pienellä jännityksellä pitää tässä odotella, miten käy poliisitutkintaan joutuneelle kirjailija ja kulttuurineuvos Veijo Baltzarille. Neuvoksen arvonimen hänelle myönsi 2011 presidentti Tarja Halonen, joka on nyt uhkaillut ottavansa arvonimen pois, jos sen sen haltijalle luetaan oikeudessa rikostuomio.

Siinä ei sitten Veijon auttaisi muu kuin käyttää titteliä ent. kulttuurineuvos tai jättää tuo neuvostelun aika muistoihin. Sdp:n isokenkäisiä voisi moitiskella mm. ylenpalttisesta anteliaisuudesta. Veijon rientoihin osallistuneita naisia ei osaa moittia, nuorilla naisilla osaa olla hyvätkin esiintymishalut, vaikka jossain teatterissa. Sellaista elämä on.

Tämäkin on elämää: Poliitikkojen käsi oli ylen karttuisa.

***

Suomessa ei nykyisin myönnetä aatelisarvoja, koska se jo valittu saksalainen kunkku ei saapunutkaan vastaanottamaan Suomen kuninkaan kruunuaan, mikä taisi sekin olla jo valmiina. Suomesta tuli pelkkä tylsä tasavalta, mutta kyllä täälläkin osataan pönötellä ja immeisille arvonimiä myönnellä. Kunniamerkkisade, sotilaiden ylennykset ja monenlaiset arvonimet ovat vuosittaista arvokamaa, ainakin sotilasarvojen korotuksissa, joista saa lisää liksaa.

Mutta takaisin neuvoksiin: Jostain syystä omaa mielikuvitusta on eniten kutitellut venäläinen salaneuvoksen arvonimi, josta jotkut suomalaisetkin pääsivät osallisiksi silloin, kun olimme osa suurta Venäjän maata. 

Salaneuvos olikin merkittävä titteli, joka oli Venäjän sotilasarvoihin vertautuvassa 14-portaisessa rankijärjestelmässä kolmanneksi korkein. 

Toiseksi korkein neuvos oli vielä vaikuttavampi todellinen salaneuvos, millä arvonimellä siunattiin joukkoa merkittäviä suomalaisia, joiden joukossa oli aatelisia, sotilaita, diplomaateja ja poliitikkoja. Kaikkein korkein arvo eli ensimmäinen luokka jätettiin rankissa tyhjäksi.

Olisiko korkeinta ykkösluokitusta ajateltu jopa taivaallisen korkeille nimitettäville? Itse tsaarihan lienee saanut arvonsa suoraan Jumalalta ja omasi sinne tietenkin suoria yhteyksiä. Tsaarilla piti olla jotain varalla mahdollisille taivaista maan piiriin armollisesti laskeutuville vierailijoille?

***
Salaneuvosten ja todellisten salaneuvosten poppoossa on historiankirjoista tuttuja nimiä, kuten todellinen salaneuvos, kreivi ja vapaaherra Frans David Alopaeus. Alopaeus oli etevä diplomaatti, joka kuului myös tsaarin salaiseen neuvostoon. Hän edisti Suomen asiaa keisarin hovissa ja lienee jopa pitänyt Turkin pois Napoleonin tukijoukoista tämän hyökättyä Venäjälle.


Carl Erik Mannerheim.
Salaneuvokseksi nimitettiin aikoinaan mm. kreivi Carl Erik Mannerheim, joka oli Suomen marsalkka Mannerheimin isoisä. Carl Erik toimi ensimmäisen Suomen suuriruhtinaskunnan talousosaston varapuheenjohtajana. Tuo asema vastasi aikanaan suunnilleen itsenäisen Suomen pääministeriä. 

Salaneuvos oli myös Frederik Awldemar Schauman, Eugenin isä. Listalta löytyy myös Alexander von Collan, joka toimi keisarillisen perheen kunniahenkikirurgina.

***
Neuvoksia on Suomessa tai aikoinaan täällä suurvallan rajamaakunnassa leivoskeltu jo kauan. Kamarineuvoksen arvonimiä myönnettiin jo autonomian aikana. Peräkamarineuvoksia ei ole ja jos olisi, heidän pitäisi ehkä olla perussuomalaisia, eikä se sellainen arvopohjapeli vielä Suomessa sopisi.

Oudolta kuulostava arvonimi on erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri, eikä noita titteleitä ole jaeltu vuoden 1968 jälkeen. Balettineuvoksia on vain yksi, samoin esittelijäneuvoksia ja esittelijäsihteereitä. Kauppaneuvoksia on paljon, mutta kaupallisia neuvoksia vain yksi. Kenttäpiispan nimitys jäi ainoaksi.

Kirjapainoneuvoksia on yksi. Kotitalousneuvoksia on kaksi, vaikka kotitalouksissa sitä vasta paljon neuvoja kysytäänkin. Ministeriresidentti  jäi ainoaksi. Kulttuurineuvoksen kohdalla on Wikipedian listauksessa pelkkä viiva, mutta teatterineuvokseksi on nimitetty  24 henkilöä. Nimityslistauksen harvinaisuuksiin kuuluvat sellaiset ylihenkilöt kuin ylijohtaja, ylikonservaattori ja ylilehtori, sekä ylimääräinen professori.

Luettelossa on 127 erilaista arvonimeä, joista 120 on myönnetty vuosien 1918 - 2005 aikana yhteensä 12 140 kertaa. Monista arvonimistä valtio perii huomattavaa veroakin, joten arvonimittely ei ole sitä hakeneille taustajoukoille halpa juttu. Arvonimen myöntää Tasavallan presidentti. Arvonimeen ei liity oikeuksia, eikä velvollisuuksia.

Linkkejä:

Suomessa itsenäisyyden aikana myönnetyt arvonimet.

Salaneuvoksista ja todellisista salaneuvoksista.

Tänä vuonna myönnettyjä arvonimiä.

Ei kommentteja: