11.3.2013

Georgiasta apua antibioottikriisiin

Flunssaepidemioiden uhka on pannut useimmat meistä viime vuosina ajattelemaan, että saattaisimme päätyä tiputanssilla taivaaseen tai sikaflunssassa helvettiin. Hullut lehmätkin ovat hyppineet pitkin Eurooppaa. Antiobiootit eivät aina toimi.

Lääkkeeksi maailmanlaajuisiin epidemioihin on kehitetty kiireesti uusia rokotteita, jotka ovat sivuoireineen olleet väestölle vähin ongelmallisia tai yksilöille hyvinkin vaikeita, kuten se kuuluisa narkolepsia. Aidskaan ei enää pelota kuin ennen. Kammottava tappaja Ebola on toistaiseksi pysynyt syvällä Afrikassa. Uusia laajoja epidemioita on kuitenkin tulossa, ei kai siitä mihin pääse.


Ettei menisi liian vakavaksi: "Onneksi hevosista ei sentään tartu mitään", sanoi taannoin yhden innokkaan ravimiehen vaimo, kun ukko oli melkein joka ilta ravaamassa. 


Antibiootit osin tehottomia


Uutena uhkana nostettiin päivän uutisissa taas esille vastustuskykyiset bakteerit, joista etenkin sairaalabakteerit ovat vaikeita hoidettavia. Oikeasti pelottavaa tässä on, etteivät totutut joka paikan pelastajat antibiootit enää aina tehoa. 


Rahan perästä juokseva lääketeollisuus ei ole aikoihin keskittynyt uudenlaisten antibioottien kehittämiseen. Niin ainakin sanotaan, mutta antiobiootteja tunnetaan kuitenkin jo toista sataa, jotta onhan sitä ajastaan kehitetty valikoimaa.


Penisilliini ja jotkut muutkin antibiootit menettivät tehoaan myös intrigöörin sisuskaluissa, siksikin aihepiiri kiinnostaa. Takavuosina piti syödä varsin monta ja vahvaakin kuuria poskionteloiden tulehduskierteen takia. Aluksi lääkekuuri auttoi nopeasti ja sen vaikutus kesti vuodenkin kerrallaan. Lopulta nuo lääkkeet eivät enää kunnolla tehonneet, mutta siihen ikävään vaivaan löytyi apu perinteisistä hoidoista, ensin punkteerauksista ja sittemmin ihan simppelistä merisuolavesi-huuhtelusta.


Faagit käytössä sodassa


Vanhassa mukavassa Neukkulassa ja tarkemmin setä Stalinin synnyinmaassa Georgiassa keksittiin uusi hoitomuoto tulehduksiin jo satakunta vuotta sitten. Tulehdussairauksia hoidettiin Tbilisissä bakteriofagien, faagien, avulla. Nimekkäin uuden hoitomuodon harvoista kehittäjistä oli nuori georgialainen biologi George Eliava.  Samoihin aikoihin britti Alexander Fleming keksi penisilliinin.


Sotavuosina hoidettavia kertyi todella paljon ja neukkulan sotilaslääkärit pelastivat potilaitaan faagihoidoilla, joissa virukset tuhoavat haitallisia bakteereita.  Jossain vaiheessa tähän hoitomuotoon keskittyi kerrallaan jopa tuhatkunta lääkäriä. Menetelmällä kerrotaan hoidetun miljoonia potilaita. 


En aio kirjoitella bakteriofageista tarkemmin, koska oma asiantuntemus ei alkuunkaan riitä, laitan linkkejä. Georgiassa noita vanhoja konsteja käytetään ja kehitetään yhä aktiivisesti. Tbilisissä hoidetaan myös länsimaisia potilaita. Bakteriofageja tutkitaan nykyisin myös lännessä monissa maissa, Suomessakin.


En osaa sanoa, tulisiko georgialaisilta lääketieteen kehittäjiltä, noilta uranuurtajilta peräti ylilääkityn maailman pelastus, selvää apua sieltä ainakin voisi saada. Ovathan tutkimusmenetelmät sadassa vuodessa huimasti kehittyneet, silloin ei ollut olemassa edes muita oikeita lääkkeitä kuin mainio aspiriini.


Faagit ovat bakteerien viruksia


Kysymys lienee vain siitä, mistä löytyy rahoitusta ja tekijöitä uusiin tutkimuksiin. Valtioilla olisi muitakin tärkeitä rahoituksen ja apupakettien kohteita kuin suursijoittajat ja pankkiiriliikkeet. Uusien lääkkeiden kehittäminen on hidasta ja kallista. 


Lääketeollisuus tavoittelee ja saa, tietenkin, patenttisuojien turvin suuria voittoja. Georgiassa kehitystyötä on tehty pitkään ja saatu aikaan toimivia ratkaisuja myös kenttäolosuhteisssa. Menetelmällä hoidettiin jo aikoinaan sotasairaaloiden potilaita. Paljon lisää kansainvälistä tutkimusta tietysti tarvittaisiin.



"Nykyisten antibioottien kriisi on hyvin todellinen, terveydenhoito uhkaa jopa taantua kauas taaksepäin. Patogeeniset bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn lähes kaikille antibiooteille. Nyt lääkäreiden täytyy muistaa vanha ja melkein unohdettu keino taistelussa infektioita vastaan eli bakteriofaagit", sanoo mikrobiologi Laurent Deborbe Pasteur-instituutista Pariisista.

Nuo bakteerien syöjät, faagit, löydettiin  sata vuotta sitten. Vasta paljon myöhemmin selvisi, että nämä oudot bakteereja tuhoavat tekijät ovat bakteerien omia viruksia. Kysymyksessä on myös täsmälääke, mikä tuhoaa vain isäntäbakteerin eli taudin aiheuttajan. 


Uusilla menetelmillä voidaan tutkia yksittäisen bakteerin omia viruksia ja sitä, miten bakteerit taistelevat toisiaan vastaan viruksilla. Tarve kehittää viruksiin perustuvia lääkkeitä ja hoitoja on ilmeinen. Teknologia tuollaisten lääkkeiden valmistamiseksi on jo olemassa.


Faageista tietoa tästä ja täältä.

***
Lisäyksiä: 

- Länsi-Euroopassa herätään vanhoihin konsteihin


Viimeinenkin lääke uhattuna


- Vakava uhka, linkki T&T:n juttuun.


- Uusia lääkkeitä pitäisi kehittää, Ylen juttu.


- Tapaukset vähenemässä Suomessa.


- Antibioottien muunnoksista uutta toivoa, linkki juttuun.


- Vaahterasiirappi tehostaa antiobioottien toimintaa?


- Suomessa ongelmat tunnetaan, mutta ei hötkyillä.


***

Ei kommentteja: