28.7.2013

Tuhannen sortin uskovaisia

Papitar.
Kesän ehkä suurimman kohun kehitti sisäministeri Päivi Räsänen (kd) puheellaan herätysliikkeen kokouksessa. Tuskin Räsänen sanoi mitään ainakaan omiensa mielestä kummallista, mutta hän sai (taas) aikaiseksi tuhansien ihmisten eroamisen valtakirkosta.

Uskonnolliset piirit ovat ihmeitä ja yliluonnollisia asioita pullollaan. Niinpä lienee melkein luonnollista, että kristillinen ministeri tekaisi ihmeen eli loihti puhekärpäsestä kohuhärkäsen.

Kristillisten poliittinen keulahahmo teki (taas) vahinkoa kristilliselle ev.lut. kirkolle. Kristillinen ministeri käytännössä auttoi (taas) pontevasti ateisteja heidän kampanjoissaan ihmisten kirkosta eroamisen puolesta. 

Ateistit saattaisivat jopa toivoa, että ministeri lisäisi julkisia esiintymisiään, etenkin telkkarissa? Mutta mitäpä siitä, sillä vaikka Suomessa sananvapaus on valikoivaa, periaatteessa se kuuluu melkein kaikille. Käytännössä tietyistä asioista ei saa puhua tai kirjoittaa tietyllä tavalla, sillä isoveli poliiseineen valvoo.


***
Mieleen hiipii kuitenkin kysymys, jotta mistä oikeastaan on kysymys. Piti ihan silmitellä tilastoja, jotka kertovat suomalaisten ja samalla myös uussuomalaisten uskonnollisuudesta. Pikaisenkin katsastelun perusteella näyttää siltä, että ateisteilla on edessään kapea ja kivinen polku täältä ikuisuuteen, jos he aikovat "vapauttaa" tai "vieroittaa" suomalaiset kirkosta, sekä sadoista pienemmistä uskonnollisista yhteisöistä.

Ehkä selkeimmän yleiskäsityksen tilanteesta saa Uskonnot Suomessa -hankkeen nettisivuilta. Hankkeessa Kirkon tutkimuskeskus tekee yhteistyötä Uusien uskonnollisten liikkeisen tutkijaverkko USVA ry:n kanssa. Tilastotietojen perusosa on koostettu 2007.

Uudempiakin faktoja tai tietoja netistä löytyy, jos jaksaa hakea. Tilanne elää, sillä monet uskonnollisista ja niihin verrattavista yhteisöistä ovat pieniä, jotkut niistä lopettavat toimintansa ja uusia perustetaan.

Uskovaisia joka lähtöön

Tutkittavaa ja tilastoitavaa riittää, eikä se ole helppoa, sillä Suomessa on häkellyttävästi ainakin tuhat uskonnollista tai sellaiseksi luettavaa rekisteröityä yhteisöä ja yhdistystä. Monikulttuurisuus on totta, ainakin uskonnoissa. Ja Suomi on pieni maa, sivussa suuren maailman uskonnollisista valtavirroista.

Suurimmissa uskonnoissa on paljon eri suuntauksia ja se näkyy tilastoissa. Viime vuosina selkein kasvaja Suomessa on ollut islamilaisten yhteisöjen joukko. Islamilaisten yhteisöjen nimikkeitä on ainakin 72. Maahanmuuttajien vaikutus näkyy myös buddhalaisissa yhteisöissä, joita on jo noin 35. 

Hindulaisiakin suuntauksia löytyy 28 yhteisöä. Katolilaisia yhteisöjä on 19, ortodokseja on seitsemän ja juutalaisia kolme. Listauksessa on mukana mm. neljä sikhiläistä yhteisöä. Taolaisista on mainittu kuusi eri nimikettä.

Alkuperäisuskontoja ja uuspakanuutta tilastoissa edustaa kymmenkunta yhteisöä ja yhdistystä. Yhteensä näissä näihin hyvinkin erikokoisiin ja erilaisiin pienempiin uskonnollisiin, yms. ryhmiin kuuluu Suomessa arviolta alle 100.000 jäsentä.

Kristillisiin suuntauksiin lukeutuu pitkä rivi kirkkoja, yhteisöjä ja yhdistyksiä, kuten laaja ja kaiketi kasvava helluntalaisuus.  Pienempiä yhteisöjä ovat Suomen Anglikaaninen kirkko, Adventtikirkko, sekä Babtistikirkko useine nimikkeineen.

Kveekarit ja Metodistit löytyvät tilastosta, samoin Evankelisluterilaiset vapaaseurakunnat, Vapaakirkko ja jotkut muut luterilaiset yhteisöt. Pelastusarmeija on tietenkin listalla, samoin   oudompi nimi Suomen unitaariuniversalistinen seura.


Herätystä kaikille

Tilastoista löytyvät em. ministerinkin osin tunnetuiksi tekemät kirkolliset herätysliikkeet. Tällaisia valtakirkon piirin luettuja herätysliikkeitä ovat evankeliset, herännäiset, karismaattiset, lestadiolaiset, rukoilevaiset ja viidesläiset.

Muita kirkollisia liikkeitä ja yhteisöjä ovat esimerkiksi Hiljaisuuden Ystävät, Tulkaa kaikki -liike, sekä Paavalin Synodi. Tähän luokitukseen kuuluu yhteensä kymmenkunta nimikettä. Listaus on läppärin näytöllä hengästyttävän pitkä, sillä tässä eivät ole likikään kaikki ryhmittymät. Sekin pitäisi muistaa, etteivät kaikki pikku yhteisöt rekisteröidy mihinkään. 

Rekisteröityjä yhteisöjä on luokiteltu myös "Tunnustuskuntiin sitoutumattomiin evankelilaisiin". Tässä listauksessa on peräti 37 nimeä, kuten esimerkiksi taannoin kuuluisaksi tullut Nokia Missio, sekä varsin vähän tunnetut Hirvaskankaan Elävät kivet, Pyhäjärven keidas ja Taivas on auki.

"Tunnustuskuntiin sitoutumattomia ekumeenisia yhteisöjä" on listattu 11, joista mielenkiintoa herättää ainakin Temppeliherrain Ritarikunta r.y. Lisäksi on uusia ja luokittelemattomia yhteisöjä yli 40 nimikettä. Tässä ryhmässä tunnetuin ja suurin ryhmä taitaa olla Jehovan todistajat, mikä lienee säilyttänyt jäsenmääränsä liki ennallaan, jotain alta 20.000?


Ja lisää: Länsimaisen esoteerisen perinteen ja new agen alle on tilastossa laitettu yli 30 yhteisöä ja yhdistystä, joissa on paljon kiinnostavia nimiä, kuten Spiritualisteja, Ruusuristiläisiä, Vapaamuurareita, Setin Temppeliä, Teosofeja, Gnostilaisia ja muita mystikoita.

Vaihtoehtoja henkisen elämän ja kasvun etsijöille riittää listauksessa edelleen: New ageen ja henkisen kasvun yhteisöihin lukeutuu yli 40 ryhmää, tarjolla olisi mm. parapsykologiaa ja rajatietoa. Moderneihin liikkeisiin kuuluu 15 ryhmää, esimerkiksi ufolaisia, scientologeja ja urantialaisia.


*** 
Mitäpä tähän muuta osaisi sanoa kuin, että "taivas" näyttäisi   todellakin olevan kaikille auki. Politiikka kaikkine outoine kiemuroineen on selkeää ja suoraviivaista uskonnollisuuteen verrattuna. Parempi lienee, kun intrigöörikin yrittää ymmärtää vain politiikkaa, eikä sotkeudu liiaksi näihin sinänsä kiinnostaviin henkimaailman asioihin. 

Mutta etsivä löytää ja kolkuttavalle tarjotaan kolehtihaavia. Pitää muistaa, että uskonrauha todellakin kuuluu kaikille ja oikein kovasti paljon suvaitsevaisuutta tarvitaan. Kohuilut yhden ihmisen puheista yhdessä uskovaisten poppoossa ovat aika turhia. 

Kaikkien kukkien kuuluu saada kukkia Luojan puutarhassa, mutta pahimmat rikkaruohot yhteisöjen tulisi ymmärtää itse kitkeä pois. Uskonnollisuus on kaikille ihmisille tyypillinen luonteenpiirre, lähtökohdista riippumatta. Siihen se liittyy ateismikin, tässä linkki myös ateistien keräämiin tietoihin.

Tosi on ainakin se, että planeettamme on pelkkä sinertävä piste Saturnuksesta katsottuna. Saturnus on sentään melko lähellä meitä, omassa aurinkokunnassamme. Missä itse Jumala lienee, sitä ei kukaan tiedä, mutta kovasti häntä kyllä etsitään, läheltä ja kaukaa.


Ei kommentteja: