26.1.2014

Irti netistä!

Äsken herättyä laitoin kahvin tippumaan, laitoin työpöydälle valot ja avasin läppärin kannen. Menin parvekkeelle savumerkkejä antamaan, mutta lämpömittari ikkunan pielessä oli vähän pimennossa, joten sisälle tultua katsoin pakkaslukeman älykänneröstä.

Perskutti! Lämpötila katsotaan mittarista, eikä luurista. Taidan olla digi- tai nettiriippuvainen hyypelö? Enkä vain taida olla, vaan olen. Ja pahasti!

Vuosia sitten nettikoneesta tuli minulle(kin)  sanomalehtien ja iltapäivälehtien korvaaja, vaikka paperinen sanomalehti olisi kyllä ihan mukava lukea aamuisin ja katsella sitä päivän mittaan. Kalliitahan ne ryökäleet lehtitilaukset ovat, mutta jospa säästäisi sen rahan jostain ja tilaisi yhden uutispaperin? Mutta se saattaa kuitenkin jäädä tekemättä? Harmi.

Huolestuttavampaa nettiriippuvuudessa on, että se syö kirjojen lukemista. Käyn kyllä melko usein kirjastosta jotain lukematonta, kirjoja pitää jatkuvasti olla pöydällä muutamia, mutta... Surullista on, että kirjojen laina-aikoja joutuu nykyisin jatkamaan ja viemään joskus niitä takaisinkin niin, ettei muka ole "jaksanut" lukea. 

Joskus luppokausina saatoin lukea montakin kirjaa päivässä ja sitä jatkui kymmeniä vuosia, siis sitä kirjojen uutteraa lukemista oli luppoa tai ei. Jo pari vuotta kirjoilta ovat vieneet paljon aikaa myös striimatut elokuvat. Viimeksi luin kokonaisen kirjan yhtä kyytiä toissa viikonloppuna, kun täällä pappalassa käynyt pikkumies valloitti ainoan oikean tietokoneen. Tabletinkin annoin mukaan pikkumiehelle, jolle se sopii paljon paremmin kuin meikälle töppösormelle.

Luuri jäi itselle hätävaraksi. Hassuinta oli, siis minusta kalkerosta, että me molemmat saatettiin pelata samaa lasten peliä, kuten Hill Climb Racingia, mutta eri vehkeillä. Tavallisesti en paljon pelaile, ajankuluksi herttaa ja muita ihan simppeleitä pelejä joskus. Oikeisiin kunnon nettipeleihin ei meikä jaksa paneutua. Oikea sökö ihan pikku panoksilla oli joskus kivaa, mutta eipä ole enää hyvää rinkiä koossa.

Telkkarin katsominen on jäänyt melkein kokonaan. Joka viikko sitä lootaa ei tule edes avattua, koska tärkeimmät ohjelmat näkee nykyisin koneelta, eikä väkisin väännetty hömppä hirveesti kiinnosta. Mutta toisaalta, telkkarin katsominen oli ennen rentouttavaa.

Pitäisiköhän tosiaan tilata se sanomalehti, ostaa littutelkkari ja painua joka päivä ulos kävelemään, vaikka pakkasta olisikin? Niin ja kirjoille pitää löytyä aikaa, paperilta lukeminen on ihmiselle terveellistä. Netissä ei pitäisi (tyhjän päiten) roikkua joka päivä tuntikausia kerrallaan.

En tee uudenvuoden lupauksia, koska en sitten oikeasti yritäkään pitää sellaisia "päätöksiä". Mutta tässäpä tuli nyt henkilökohtaista tammikuun manifestia oikein postattuna. Mitähän näistä ajatuksista mahtaa toteutua? Ehkä ostan myöhemmin sen littutelkkarin ja ainakin luen enemmän kirjoja. Ulkoilu ei sentään ole, vielä, jäänyt liiaksi. 

Jospa keksinkin joitain itselle uusiakin harrastuksia? Politiikan seuraamista ja satunnaista kirjoittelua siitä aion kyllä ronskisti vähentää, sillä siitä touhusta tulee näppylöitä. Vaaleja vasten poliittinen pölinä menee ihan mahottomaksi ilman minuakin. 

Mutta raveihin olisi helppo pelata netissä, sekin harrastus on jostain syystä jäänyt moneksi vuodeksi. Enää ei tarttis ajaa satoja kilsoja monesti viikkoon raveihin sinne ja tuonne... Kaikki tarpeelliset lähdötkin voisi katsoa netistä jälkikäteen. 

Mutta se ravipeliharrastus vasta aikaa veisikin ja lisäisi netissä riippumista. Vaan voisihan sitä ostaa kirppikseltä paremman tuolin ja ...


***

Ei kommentteja: