Lauhakangas sanoo Minna Pyykön haastattelussa, että valaiden ääni tai niiden lähettämä ääni on samalla kuva. Siis ajatus on kuva tai purske äänellistä dataa.
Valaiden ääntely on kuin joku meille vieras äly lähettäisi nopeita äänipurskeita, joita emme ainakaan toistaiseksi osaa tulkita. Vieras, toisenlainen äly, ET, on aina ollut luonamme, mutta emme ole huomanneet sitä tai emme ole ainakaan osanneet juuri lainkaan kahdensuuntaista viestintää. Tosin jo Aristoteles oli päätellyt delfiinien pystyvän viestimään keskenään.
Ääniviestintää harjoittavat maitovalaiden lisäksi delfiinit, sekä mm. kaskelotit ja miekkavalaat, ehkä kaikki valaat. Valaat myös vastailevat ihmisten musiikki-instrumenteilla veden alle lähettämiin kokeellisiin viesteihin, mutta vastauksista voidaan päätellä vasta sen verran, että jokainen yksilö lähettää myös oman nimensä eli tunnistuskoodinsa.
Koska ihminen ei osaa lähettää mitään valaiden kannalta järkevää, valaat kyllästyvät piankin niille lähetettyihin soitantoihin ja turhaan vastaamiseen, joten ne lähtevät ajastaan pois. Ne varmaankin päättelevät ihmisten olevan tyhmänpuoleisia pintaeläimiä ja ainakin surkeita uimareita.
***
Mielenkiintoisia kohtia haastattelussa ovat mm. havainnot maitovalaiden käyttämästä ultraäänestä, minkä avulla ne mm. löytävät hiekkaan piiloutuneet kampelat. Samalla sisäisellä ultrallaan maitovalaat voivat myös tutkia kohtaamiaan olentoja, kuten sukeltavia ihmisiä. Vauvana ja pienenä maitovalaat kuulema jokeltavat ja ne hallitsevat äänimaailmansa kunnolla vasta joskus viisivuotiaina.
Lauhakangas kertoo kaskelottien viestinnästä, joka voi kantaa matalilla taajuuksilla jopa valtameren poikki, tuhansia kilometrejä. Vanhojen luonnonkansojen, kuten Australian aboriginaalien kerrotaan pystyvän kalastamaan yhdessä delfiinien kanssa.
Pohjoisten kansojen, historiallisten Vienanmeren rantojen asukkaiden, kuten saameleisten, kerrotaan myös historiallisten havaintojen mukaan "jutelleen" maitovalaiden kanssa joikumalla. He ovat myös aiheuttaneet valasmaisia ääniä tai äänikuvia lyömällä veden alla kiviä tai puupalikoita vastakkain. Maitovalaat ovatkin muinaisten pohjoisten kansojen tuhansia vuosia vanhojen kalliopiirrosten yleisiä aiheita.
Neuvostoliitto, sittemmin Ukraina ja nyttemmin Putinin Venäjä on kouluttanut Krimin Sevastopolin maisemissa sotadelfiineitä. Delfiineitä ei kuulema Neukkulan aikoina kouluttamalla onnistuttu saamaan lainkaan agressiivisiksi ihmisiä eli "vihollisen" sukeltajia kohtaan, mutta ne saatiin toteuttamaan sotaisia tehtäviä muulla tavoin. Lieneekö kysymys ollut räjähteiden kiinnittämisestä "vihollisen" aluksiin, tms?
***
Myös maaeläimet osaavat viestiä keskenään pitkien matkojen päähän. Norsut ovat sen tutkijoille jo todistaneet. Monet muutkin eläimet viestivät ja toimivat tarvittaessa kuin yhden mielen ohjaamina. Älyllistä toimintaa on olemassa monissa muissakin muodoissa, joita me palloa kiivaasti ylikansoittavat pystyapinat osaamme käyttää.
Paljon hehkutetut jatkeemme, ns. älylaitteet ovat vielä toistaiseksi vain ryhmä koneita ja laitteita. Onneksi, sillä jo ryhmä yhdessä toimivia tekoälyjä voisi muodostaa kannaltamme vaarallisen kokonaisuuden, kylmän ja tunteettoman ei-eloperäisen hyperälyn. Milloin kriittinen kynnys ehkä ylittyy, siitä on vain arvailuja.
***
Venäläisten kesyttämä maitovalas hakeutuu ihmisten luo, 4.5.2019, IS.
Kesy maitovalas lienee nimeltään Semjon, se oli Venäjällä lasten terapeutti.
***
Valastutkija ja -tarkkailija Rauno Lauhakangas Minna Pyykön haastattelussa, uusinta vuodelta 2012, tässä linkki radiolähetykseen, 25 min.
Itämeren valaista, linkki.
Valaat varoittivat tsunamista.
***
Vienanmeren maitovalaita pääsee näkemään. Lisää valaista ja villieläimistä.
Ryhävalaiden hypytkin ovat viestintää.
Delfiineistä ja norsuista.
Tekoäly tulkiksi?
**
Lajista toiseen: Satoja vuosia elävä jäähai, merten hitain, kiehtoo tutkijoita.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti