K-Plussa-kortteja on yli 3,8 miljoonaa liki 2,2 miljoonassa taloudessa. S-kauppojen asiakasomistajia bonuskortteineen on yli kaksi miljoonaa.
Intrigööri vertailee seuraavassa kaupan korttipelin kahta suurinta eli K-ryhmän plussaa ja S-ryhmän bonusta ainoastaan vähän ostavien yksin- tai miksei myös kaksineläjien vinkkelistä. Vertailussa kaupan asiakkaan ostot jäävät noin 200 euroon kuukaudessa tai menevät himpun siitä yli, kysymys on lähinnä ns. päivittäistavarasta.
Pienituloisten ihmisten määrä Suomessa kasvaa vuosittain, joten monet kuluttavat kuukaudessa ruokaostoksiin ja muihin pakollisiin hyödykkeisiin vieläkin vähemmän. Ruokamenot vaihtelevat tietenkin suuresti. Intrigöörin omanakin tavoitteena on tikistää kuukauden pakollisissa menoissa sinne pariinsataan euroon, mutta ei se vielä ole kertaakaan onnistunut. Mahdollista se toki olisi, jos ja kun. Hyvinkin vähällä kyllä pärjäisi, jos pakko olisi.
***
Viime aikoina eniten lätinää on syntynyt kaupparyhmien tekemästä kyttäyksestä eli yksittäisten asiakkaiden ostosten tarkkailusta, mitä kaiketi haluttaisiin hyödyntää entistä tarkempaan markkinointiin. K-ryhmässä ostoskohtaista tarkkailua on jo tehty ja S-ryhmässä asiaa vissiin vielä vähän pähkäillään.
Todellisuudessa asialla ei liene suurta merkitystä, kanta-asiakaskortteja ei ole pakko käyttää, joskin ostohyvityksiä ja joitain ns. alennuksia jäisi silloin paitsi. Käytännössä lähes kaikki tavisasiakkaat käyttävät plussakorttia K-ryhmän kaupoissa ja bonuskorttia S-ryhmässä. Niin tapahtunee edelleenkin, vaikka kauppa katselisikin ostojamme sillä silmällä.
Miten käy, jos keskität pienet ostosi toiseen noista kauppaketjuista ja kulutat ehkä semmoiset 201 euroa kuukaudessa? Tuolla summalla ei kummassakaan kaupparyhmässä kiivetä kuin ostohyvitysten ala-askelmille, ei päästä palkintopisteille tai korkeille bonusprosenteille.
***
 |
| K-plussan kertymiä. |
Nykyisin asiakas saa vitosen etusetelin halutessaan postissa tai se maksetaan rahana pankkitilille. Jatkossa kuulema kertyneet etueurot voi käyttää ostoksiin suoraan kassalla, kunhan plussaa on kertynyt sen viiden euron verran.
Käytännössä saat noilla parin satkun kuukausiostoilla yhden vitosen setelin tai edun noin puolessa vuodessa. Vuodessa etua tai ostohyvitystä kertyisi sitten kokonainen kymppi, vähän jäisi pisteitä jemmaankin. K-ryhmä on kertonut, että täysille plussa-eduille pääsisi noin 6 500 euron ostoilla vuodessa. Pirkka-lehden saisi kotiin kannettuna, oliko se 3 000 euron ostoilla.
Pieni plussa-asiakas hyötynee edelleenkin eniten kauppojen kerran tai kaksi viikossa vaihtuvista korttitarjouksista ja pysyy sillä tavoin pelissä mukana. Noiden plussa-tarjousten tarkkaa hyötyä on taviksen mahdotonta määritellä, tuotteen lähtöhinnan asettelusta se riippuu. Lämiskä- tai ostoskorituntuma kuitenkin on, että kyllä sieltä välillä hyväntuntuisia tarjouksiakin pukkaa. Taisi niitä hyviä sisäänvetoja näkyä enemmänkin ennen kuin isoissa kaupoissa innostuttiin halpuuttamaan satoja ja tuhansia tuotteita, kuten väitetään.
Plussa-systeemiin liittyminen maksaa vähäsen. Kortin saa kun maksaa hakemusta jättäessään jotain 8 - 10 euroa? Plussa kortin voi liittää ainakin joihinkin pankkikortteihin ja luottokortteihin. Nykyisin nuo korttiedut hoituisivat luurillakin.
Plussakortin saa 2020 netin kautta ilmaiseksi, ainakin kesäkuun loppuun asti.
***
 |
| S-bonuksen kertymiä. |
Ostohyvitysten perusteella em. pikkuasiakkaan paras kortti olisi siis vihreä bonuskortti, jolla saisi ostoista takaisin yli kolminkertaisen määrän euroja plussakorttiin nähden. Mutta asia ei ole niin selvä, jos se on ollenkaan suoranuottinen.
S-ryhmän bonuskortin saaminen edellyttää kaupan jäsenyyttä eli asiakasomistajuutta. Se omistaminen eli osuuspääoma maksaa satasen. Tuon 100 euron maksamiseen on aikaa kaksi vuotta ja sen voi maksaa kokonaan tai osittain bonuksilla. Takaisinkin sen rahan saa halutessaan, mutta silloin ns. omistajuus lakkaa ja bonuskortti hyytyy.
S-osuuskaupparyhmä on kytkenyt kaupan pankkiin ja toisin päin eli asiakasomistajuuden myötä pääset samalla S-pankin asiakkaaksi, käytätpä sinulle avattua pankkitiliä tai et. S-pankin etuja ovat ainakin toistaiseksi ilmainen tili, maksukortti ja verkkopankkitunnukset. Kaikkiaan S-bonuspaketti on sen ottajalle melkoinen kokonaisuus, luottoakin sille kortille voisi saada.
Jos S-pankin kortilla maksaa ostonsa kassalla, saa bonusten lisäksi puolen prossan maksutapaedun. Tuo jälkimmäinen nostaisi tässä käytetyn yli kahdensadan euron kuukausiostosten hyvityksen 2 prosenttiin eli asiakas saisi takaisin 4 euroa kuussa, 48 euroa vuodessa.
Täkäläisen osuuskaupan ylijäämänpalautuksen asiakas saa kerran vuodessa edellisen vuoden ostojen määrän perusteella. Palautuksen prosentti on vaihdellut yhdestä kahteen prosenttia, vuonna 2019 se oli peräti 4 prosenttia!
***
Jos vielä vähän tiivistäisi: Vähän ostava hyötyy enemmän S-ryhmän bonuksista kuin K-ryhmän plussista, joita ei usein lompsaan ropise. K-kaupan ostoksista hyötyy rahana vuodessa 10 -15 euroa, kun S-kaupasta saa jotain takaisin joka kuukausi, vuodessa rahaa tulee noin kolme kertaa enemmän kuin plussasta. Näin on, jos pysytään noin parinsadan euron kuukausiostoissa.
Myös osuuskaupan pankki kortteineen ja verkkotunnuksineen on ilmainen pikkuasiakkaalle, mikä merkkaa pankista riippuen ehkä vitosen kuussa eli noin 60 euroa vuodessa. Pankkitilit lisukkeineen ovat jo enimmäkseen maksullisia, siis pienille asiakkaille. S-kaupassa oman pankin kortilla maksaminen tuo myös ostohyvityksiä eli bonuksia.
Jos on meininki ostaa jotain muuta kuin makkaraa ja leipää, tulee herkästi vertailtua tuotteita ja katsotuksi ehkä, millaisia kokemuksia muilla on juuri siitä tuotteesta. Vaate- ja kenkäostoksilla Citymarketit ovat olleet pelkällä kokemuksella ja mutulla arvioiden Prismoja edullisempia. K-ryhmä loistaa vertailuissa eniten vaihtuvilla tuotetarjouksilla, joita on myös kodin teknissä vimpaimissa.
***
Intrigöörillä on oikeastaan hyviä kokemuksia sekä plussakortista että bonuskortista. Onni ei köyhää kohtaa kummallakaan kortilla, mutta pientä helpotusta niistä saattaa arkeensa saada. Plussakortin sain maksettuani siitä 50 markkaa joskus 90-luvun alkupuolella.
Muistan vieläkin, kuinka lankesin sittarissa juustoon. Hyllyssä oli isoja hyvän näköisiä juustomötiköitä, joiden hinta olisi ollut plussaten selvästi halvempi. Menin saman tien neuvontaan tilaamaan sen kortin. Kauan tässä on jo plussan kanssa yhdessä taivallettu ja joskus on hyviäkin etuja kuitattu.
Bonuskortin sain muutamia vuosia sitten lähinnä siksi, koska kyllästyin siihen, että eräs pankki nappasi kortista ja verkkopankkitunnuksista monta euroa joka kuukausi. Liityin osuuskaupan jäseneksi ja samalla kauppapankin asiakkaaksi, mistä hyvästä pulitin silloin heti 20 euroa. Sain liittyessä kahvia ja lujan sinisen kassin, mikä varmaan periytyy jälkipolvillekin. Pankin käyttö ei ole siitä pitäen paljoa maksanut. Bonusten lisäksi osuuskauppa maksaa jäsenille vuosittain ylijäämänpalautusta.
Olen itse hyötynyt viime vuosina jotain pikku kytkyistäni osuuskaupan kanssa. Silti suosittelen molempia kanta-asiakassysteemejä, sillä kaikki on aina monesta kiinni. Jos kaupan isot pojat luopuisivat korttipelistä, noinkohan säästöt siirtyisivät tuotteiden hintoihin?
Mutta asiakkaathan niitä kortteja sun muita nykyajan turhakkeita käyttävät, jos ne eivät kelpaisi kenellekään, ne häipyisivät kuvioista kuin muinaiset maitopussit kaatimineen. Mitä, ettekö muista kaupan mainioita maitopusseja?
Lidlissä minäkin meinaan välillä poiketa loppuvuodesta lähtien vaihteluakin hakemassa, kunhan kaupungin uusin litukka avaa ovensa sopivan matkan päässä meikästä.
***
Linkkejä:
4.9.2019, TalSa: Pohjois-Savon PeeÄssä maksoi parhaat bonukset asiakkaille.
21.3.2019 Talouselämä: S-ryhmä kasvoi parhaiten.
8.2.2019: Suomalainen ruoka on korkeatasoista, mutta venäläisiä käy jo sääliksi.
2.10.2018: S-ryhmä päästää asiakkaat katsomaan omia ostostilastojaan.
Isot kasvoivat 2017, Litukkakin pulskistui.
S-ryhmä luokittaa satunnaiset ja aktiiviset asiakkaat.
K-kaupat keräävät huimasti tietoa asiakkaista.
Lähikauppoja karsiutuu, eikä nelosolut taida pelastaa.
Onko lähimaksu kortilla täysin turvallista?
***
8 kommenttia:
Itse pistin pois kaikki kortit, lukuunottamatta pankkiautomaattikorttia, bussikorttia ja kirjastokorttia. Äänestin lompakollani Lidlissä. Suosittelen samaa kaikille, joille rahan tuhlaaminen ei ole tavoitteena.
Kävin aikaisemmin usein Lidlissä yli viiden kilsan päässä, mutta pellet rukkasivat bussivuorot niin, etten pääse sinne ja pois yhdellä bussilla. Uusi litukka tulee lähemmäksi, yhdellä bussilla pääsee tai mennessä kävellen.
Naapurin muija sanoi hakevansa kaverinsa kyydillä Lidlistä kerran kuussa yhdellä kerralla melkein kaiken. K-lähikauppa on meillä liian kallis ja sen hinnoittelu on joskus ihan kummallista, vääristä hintalapuista lähtien.
Prisma on minulle pienen kävelyn päässä ja sen ruokapuoli on hyvä. S-pankki käy mulle ilmaisena hyvin. Korttipeli on kyllä jo vähentynyt rankasti. Lidlistä tulee kai meikällekin se tärkein kauppa, ei ne bonukset tai plussat isoja meinaa.
ei ne bonukset tai plussat isoja meinaa.
Eivät. Kuinka paljon minä sain takaisin silloin joskus kun minulla oli kortteja ja käytin näitä S-ja K-ketjujen kauppoja? Muistini mukaan n. 2%.
Joulukuussa 2015 tein ikioman ruokakorivertailun Lidlin ja Prisman (halvaksi kehuttu) välillä, niistä tuotteista mitä itse todella ostan (säästin Lidlin kuitteja tätä varten). Enkä piitannut laadusta, valitsin vertailuun ainoastaan Prisman halvimmat vaihtoehdot. Tulos: Prismassa joutuisin maksamaan 12% enemmän kuin Lidlissä. Lähikauppa Saleen verraten ero olisi paljon suurempi.
Minun onneni on se, että minulle lähin Lidl on 2 kilometrin pyöräilymatkan päässä, talvella kun en viitsi pyöräillä, toinen on bussimatkan päässä, pysäkin vieressä (Eerikinkatu 4, Turku).
Prismassa sattuu joskus kohdalle hyviä tarjouksia, mutta ei siellä voi kulkea niitä kyttäämässä, niistä ei ilmoitella. Lähikaupat ovat aina oudon kalliita, ainakin S-ryhmä voisi tasailla ketjunsa hintoja, kun siellä ei ole ahneita Tarmo-lähikauppiaita välissä. Logistiikka lienee kunnossa?
Kesko lienee jo hävinnyt kaupan kasvupelin, vaikka niillä onkin vielä rahaa paisutella ostelemalla Tradekoja ja Onnisia. Lidl kasvaa ja hyvä niin, muuten ruoan hinnoittelu menisi ryöväämiseksi.
Lähikauppaidea on kärsinyt, kun ihmiset sujahtavat työmatkallaan hehtaarimarketista ostamaan halvemmalla. Kauppojen aukiolojen vapautus vain pahensi tätä suuntausta, josta kärsivät ne, jotka erinäisistä syistä kokevat sen hehtaarimarketin huonommaksi vaihtoehdoksi. Etäisyys tietenkin yhtenä tekijänä.
Mitä korttipeliin tulee, niin aikoinaan keräsin miltei värisuoran, vaan sittemmin olen luopunut S-kortista. Suomen lähikauppa (vai mikä se oli?) taas luopui YkkösBonus-kortista ensin ja sitten kaupasta kokonaan.
< huonoa huumoria > Vastaukset S-kassalla: Ei kun on vaimo. Ei kun on rellu.
K-kaupan tarjous on oman havaintoni mukaan yleensä selkeä alennus normihintaan ja kilpailukykyinen. S-kaupan alennustarjous näyttäisi olevan vakiohinta isommalla kyltillä.
Korttitarjouksiahan S-ketjulla ei taida juuri olla, alennuksina?
Lidl oli kauan minulle outo, etten sanoisi vieras. Sittemmin Mikkelin K-kappias valaisi verosuunnittelullaan, ettei se raha jää yhtään enempää kotimaahan siellä kuin Lidlissäkään.
Kiitos muuten myönteisestä artikkelistasi.
Lähikaupat ovat monille välttämättömiä, mutta jos liikkuminen ei tee kiusaa, kannattaisi asua kohtalaisen lähellä hypermarkettia tai Lidliä. Kun asuntoja kaupataan, mainitaan usein matkat kouluun, päiväkotiin, terkkariin tai lähikauppaan.
Kauppojen sijainti ja koosta riippuva hinnoittelu vaikuttavat nekin elinkustannuksiin, ellei käy ostoksilla työmatkoilla. Ison marketin etuihin kuuluu usein myös Alko, mitä harvemmin mainostetaan asunnon ostajalle tai vuokraajalle. Heh.
Pitkään blogiasi lukeneena totean, että on netin viihdyttävimpiä blogeja. Järjen äänen viimeisiä linnakkeita täällä netissä. Totta kai bonukset siirtyvät suoraan hintoihin, mutta pirun tyhmäähän se olisi jättää ne käyttämättä.
Martille kiitos myönteisestä kommentista! Senhän tästä systeemistä jälleen kerran oppii, että jos köyhä aikoo hyötyä jotain edes jostain, ei pidä olla kranttu.
Lähetä kommentti