Mennään bussilla - halleluja!

Ateistit mainostivat kymmenkunta vuotta sitten Helsingin, Turun ja Tampereen bussien kyljissä aatettaan: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä."

Uskovaisten vastaveto bussien mainoksissa Helsingissä oli: "Jumala on. Älä murehdi, iloitse elämästä!"

Linkki US:n tuolloiseen juttuun.

***
Olisihan ateistibussin kyljessä voinut lukea myös, että "Matkalla helvettiin!"

Uskisten bussissa olisi voinut kertoa, jotta "Tällä pääsee taivaaseen".

Nuo bussit olisivat jääneet tyhjiksi, sillä harvalla ihmisellä on kiire kummallekaan päätepysäkille. Viisasta olisi ollut viedä kuskit kahvitauolle rauhoittumaan.

***

Demarit tyrkkäsivät äskettäin ulos vaalivideon, missä Antti Rinne istuu bussin ratissa ja kehottelee matkustajia nousemaan kyytiin, koska "Meillä taitaa olla sama suunta". Linkki demariin.

***

Intrigööri sai ajokortin loppuvuodesta 1969, eihän siitä kauan ole. Silloin ja sen jälkeenkin autoissa ja autoilussa saattoi olla paljonkin tunnelmaa. Siksi tämäkin Simo Salmisen lopun aikojen bussivideo, "Kuljetin bussia sinistä..." iskee kuin tuhat volttia. Tästä tuubiin.

***

Ps. Tuossa Simon videossa näytellään paljonkin onnettomuuspaikoilla.  Tarkoituksena oli tietysti varoittaa liikenteen vaaroista. Noihin aikoihin liikenteessä kuoli ja vammautui varsin paljon ihmisiä. Jos muistan oikein, toista tuhatta liikennekuolemaa kertyi vuosittain.

Se oli sellaista aikaa, mikä oli lehdistössäkin hyvin paljon roisimpaa kuin nykyisin. Yksilön suojastakin julkisuudessa alettiin mussuttaa vasta myöhemmin ja sen kyllä huomasi mm. aikakauslehtien jutusta. Sosiaalinen media oli olemassa lähinnä kapakkapuheissa ja vessan seinässä.

Onneksi en ole itse tarvinnut käydä pahoilla onnettomuuspaikoilla 70-luvun jälkeen, kuvaajat kyllä joutuivat ja joutuvat vieläkin sellaiseen työhön. Lehtiuutisiin onnettomuuksista saatettiin silloin kauan sitten etsiä uhrien, kuolleiden ihmisten, ihan tavistenkin, elämänaikaisia kasvokuvia. Kuolleita ei sentään kuvattu. Voi pahus. Myöhemmin en olisi enää suostunut moisille keikoille, nuoruus oli myös hurjuutta.