Mistä tunnet sä ystävän? On vaaleissa ehdolla hän!
Kyllä vaalien alusviikot ovat parempia kuin joulun odotus. Nyt ei höpötellä mielikuvitusolennoista, pukista, tontuista ja lentävistä poroista. Ei myöskään ladata tunnelmaa historiallisten satuseppien keksimällä Jeesus-lapsella tallissa neitsyt-äiteineen, tähtineen ja itämaisine tieteilijöineen.
Vaalien alla rutosti lisääntyneet ystävämme ovat oikeita ihmisiä ja puolueita. Ehdokkaita tai ainakin puolueen tukihenkilöitä pääsee herkästi jututtamaan, missä heitä näkeekin. Monet noista uusista ystävistä ovat leiriytyneet toreille ja tarjoavat siellä kystä kyllä tai edes kahvia ja makkaraa.
Kahvia ja makkaraa useimmat meistä saavat kotonakin, mutta henkisesti herkistävää ja sydäntä sykähdyttävää on kuulla, kuinka ehdokkaat ja puolueet puuttuvat tarmokkaasti pienempiinkin epäkohtiin hyvinvointivaltiossamme ja jopa yksityisten ihmisten asioissa. Vääryyttä kokeneet tavikset, me luonnolliset henkilöt, saamme yllättäen kokea, että meitä kuunnellaan ja jopa ymmärretään.
Vaaleilla on siis suuri tervehdyttävä yhteisöllinen ja yksilöllinenkin vaikutus, minkä soisi monenlaisten arkisten ankeuksien keskellä jatkuvan paljon pitempäänkin kuin vain muutamia viikkoja tai päiviä.
Ei pidä antaa häiritä, jos vähän vaikuttaakin siltä, että ehdokkaat ja puolueet haluavat siivuttaa lisää jokaista euroasi, päättää siitäkin missä ja miten asut ja mm. siitä millä peltihärvelillä liikut.
Siitäkin ne haluavat erityisen ystävällisesti huolehtia, kuinka käyttäydyt uuden digiajan sosiaalisissa ja muissa palveluissa, jos joku niistä sattuisi joskus toimimaan silloin kun sellaista tarvitset.
***
Aivan suotta jotkut omahyväiset mediosot ovat julistaneet, että eduskuntaan yrittää taas kymmeniä tai jopa satoja rikoksista syytettyjä henkilöitä. Ihmisiä ja erehtyväisiä ovat poliitikotkin, ainakin erehtyväisiä.
Pikku rikkeisiin joskus syyllistyneitä on iät ajat istuskellut ja vaikuttanut Suomessa ja mualimalla korkeissakin yhteiskunnallisissa asemissa. Useimmat tai monet heistä ovat selviytyneet kunnialla tehtävistään ja päässeet sopeutumis- tai ansaituille vanhuuseläkkeille.
Jos jostain kolttosesta virallisestikin epäilty on ryhtynyt puolueensa kansanedustajaehdokkaaksi, sehän jo osoittaa melkoista kansalaiskuntoa ja ryhdistäytymistä. Ei tuomita ketään mistään ainakaan ennen oikeuslaitosta. Jos joku harva syytetyistä joutuisikin peräti istumaan, hän ei istu yhtä aikaa eduskunnassa. Joten pelko pois Rosmarie!
Vielä meitillä on melkein viikko lähes euforista aikaa vaaleihin. Ja vielä on viitonen kahviin ja pullaan. Jos ei oo, torilta niitä saa! Mutta hei, ei olla aina kyynisiä, sillä jotkut meille jaetuista vaalilupauksista saattavat vielä joskus toteutuakin. Ellei, ei äänestetä enää ikinä!
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti