 |
| Nämä eivät ole huonoja saunavastoja, vaan pieniä myyntieriä khat-huumetta. |
Luultavasti kannabista ei laillisteta lähiaikoina laajalti yleiseen käyttöön Euroopassa, eikä Suomessa. Voisin kyllä kuvitella, että laillistamista haikaillaan myös toiselle miedommalle, mutta samalla isosti haitalliselle khat-huumeelle. Sehän olisi kai kovin kotouttavaa, jollain lailla, osalle maahanmuuttajista.
Khatin tai katin käyttö on yleistä maahanmuuttajien keskuudessa, huumetta on tuotu ja käytön luonteesta johtuen tuodaan Suomeen hyvinkin suurina erinä. Khatin välittämisestä Suomeen on luettu myös ehdottomia vankeustuomioita.
Khatin käyttäjistä pääosa lienee Jemenissä, Etiopiassa ja Somaliassa, joista jälkimmäinen on suurimpia maahanmuuton lähtöalueita maailmassa. Khat on suurten joukkojen käyttämä huume tai päihde, minkä kerrotaan pahasti rappeuttavan mm. jemeniläisiä.
Linkkejä:
Päihdelinkun tietoisku. Toinen juttu Päihdelinkistä.
Suomeen aiottiin salakuljettaa tuhansia kiloja kattia.
Edellisen seurantajuttu.
Neuvoja katista irti pääsemiseksi.
Huumerikokset Suomessa, Wikipedia.
***
5 kommenttia:
Luin kirjan Valkoinen Masai, jossa sveitsiläisnainen kertoi Kenian ajastaan, erikoisesta rakastumisestaan masai-soturiin, joka käyttl miraa-nimistä huumetta (eli khatia), sai siitä lähes hulluuskohtauksia. Kirjan mukaan khat on Keniassa laillista.
Masai-miehistä tuli mieleen natsien hovikuvaaja Leni Riefenstahl, joka tutustui sodan jälkeen masai-heimon miehiin ja valokuvasi heitä innokkaasti. Kiinnostusta saattoivat lisätä heimoukkojen hurjan kokoiset letkut. Kasvattaakohan se miraa muutakin kuin hulluutta?
Olisivatko somalit ja masait saavuttaneet niitä suuria kulttuurisaavutuksiaan ilman khattia? Humalassahan ne suomalaisetkin kirjailijat ovat parhaimmillaan, vai miten se oli?
En tiedä mitä heimoa taannoin Mannerheimia näytellyt kenialainen on. Koko se höpinäkin jäi katsomatta. Ehkä hän oli kunnollinen näyttelijä ja otti vain silloin tällöin pari kaljaa?
Aikoinaan minäkin kirjoittelin aika paljon ja fiktiota myös. Humalassa kirjoittamisesta ei koskaan tullut mittään, mutta krapulassa tuli, jos se oli aikataulujen takia pakko.
Korjaan sen verran, että huumepöllyssä kirjoittaminen saattaa hyvinkin onnistua. Luin aikoinaan jonkin kirjan yhdeltä maailman tunnetuimmista kauhujuttujen kirjoittajista ja aattelin, että tuommoisten tarinoiden täytyy olla huumeissa tehtyjä.
Kyseinen tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja on itse kertonutkin kirjoittaneensa kässärinsä jonkin sortin dopingissa eli huumeiden vauhdittamana. Itseltä jäivät huimeet väliin ja saavat jäädä, sillä viinasta oli aikoinaan riittävästi riesaa.
Lähetä kommentti