Totta törisi Katainen

Jyrki Tapani Katainen.

Pääministerimme Jyrki Katainen on oikeassa tuodessaan esiin valtiontalouden säästöjen tarpeen Suomessa. Näihin asti euron pelastustalkoissa viihtynyt ? Katainen kertoi tiistaina eduskunnassa, että päätöksiä kotosuomalaisista säästöistä tehdään maaliskuussa ja tarvittaessa aikaisemmin.


Eivät ne säästöt hyvältä kuulosta, kun jo muutenkin tuntuu siltä, etteivät valtion rahat riitä edes hyvinvointivaltion raamien pystyssä pitämiseen. Toisaalta infrakin rapistuu, tiet kuplivat, ratakiskot hölskyvät ja rakennuksissa happanee  miljardien korjauspommi, noin vain esimerkkeinä. Onneksi herrojen palkkoja muistetaan nostaa säännöllisesti.


Kasvaa se, velka


Katainen muistutteli, että hallitus on sitoutunut valtion velkaantumisen kääntämiseen laskuun. Edessä saattaa kuulema olla 90-luvun alun kaltaisia säästötoimia, toivottavasti ei ihan samanlaisia. Suomessa toimivat pankit eivät ole tällä kertaa kupruilleet, joten niitä ei tarvinne  pelastella. Ei siihen olisi enää varaakaan. Maton talouden alta voivat toki kiskaista euron yhteiset pelastustoimet velkavivutettuine takausvastuineen. Talouskasvukin on vain osa kansallisia toivotalkoita.


Toisaalta Suomi on "sitoutunut" Euroopan neuvostossakin mm. köyhyyden torjumiseen. Köyhimpien asema on 90-luvun lamasta lähtien vain heikentynyt, kun muualla tulojen kasvu on ollut ripeää. Erityisen reilusti liksoja on korotettu julkisella puolella. Ay-liike vahtii parhaillaankin ostovoimansa kehitystä lakkojen uhalla. Kaiken lisäksi maassa on todellisuudessa likitulkoon suurtyöttömyys ja se pahin peikko, suuri nuorison työttömyys.


Saksalaisen talousihmeen taustalla on muuten paitsi mahtava tuotantokoneisto, myös vahva palkkamaltti. Saksassa on voitu jopa alentaa palkkoja ja tänne asti siellä on pärjätty hienosti, Euroopan vahvimpana valtiona.


Valtion ja kuntien säästötalkoissa olisi käytävä rohkeasti kiinni myös rakenteisiin. Tätä kirjoittaessa ei tiedä itkiskö vai nauraisko, sillä näkispä vaan, niitä todellisia toimenpiteitä. Ehkäpä kuntien "vapaaehtoiset pakkoliitokset" ovat yksi säästökonsti, vaan ei siitä henkilösäästöjä tule. Hommat on hoidettava, joten suoritusportaasta ei voi hevin vähennellä. Yhdisteltyjenkin kuntien pomoporras jatkaa entisillä palkoillaan kai eläkkeelle asti, vaikka koirapuistojen tai yleisen ympäristön kehityksen toimialajohtajina, tms.


Vakavalta näyttää


Katainen sanoi eduskunnassa, että vakavalta näyttää taloudessa, myös Suomessa. Niin se näyttää, vaikka ei sitä hallitusohjelmasta uskoisi. Valtion velka on kasvanut vuodesta 2008 lähtien noin 30  miljardilla eurolla. Jos se ei ole hurja kasvu, mikä sitten on?


Valtiolla on pian eli vuonna 2012 velkaa noin 85 miljardia, semmoiset 46 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion velka kasvaa laskelmien mukaan noin 8 miljardia vuodessa ja hallituskauden päättyessä vuonna 2015 velkaa lienee vajaat 120 miljardia euroa eli 51 prossaa bkt:stä. Näin olisi ilman, että joutuisimme kovin suuressa määrin eurooppalaisten hulttioveljiemme maksumiehiksi.


Tuosta velkamäärästä nyt voisi olettaa Suomen vielä kohtuudella selviytyvän, mikäli luottoluokitus kestää kolmessa A:ssa, eikä korkotaso kiipeile. Ei siinä silloin vielä olla kreikkalaisia, eikä italialaisia. Mutta jokainen prosentti velkojen korossa meinaa noissa summissa yli yhtä miljardia eli hirmuista rahanmenoa johonkin - kai niiden yli sadan maailmaa hallitsevan jättirahoittajan holveihin.


On niitä saamisiakin


Intrigööri oli optimisti ennen kuin masentui lopullisesti. Niinpä yritin kaivaa tästä valtion rahoituskuviosta jotain positiivista, pikaisella hakemisella. Ei Suomi sentään mikään tyhjätasku ole. Valtiolla on omistuksia ja vähin on kunnillakin, vaikka kuntapuoli uikin raskaasti veloissa. Kreikasta ei löydy edes vihikoirien avulla kunnollisia "takuuksia" tai vakuuksia muuten kuin jollain Urpilaisen ihmeveivillä. Suomella sentään on salkussaan yhtä sun toista. Vastuulliset virkamiehet tietävät tarkan tilanteen, mutta seuraavat luvut ovat ainakin sinne päin.


Suomen valtiolla oli viime vuoden, siis 2010, lopussa rahoitussaamisia kunnioitettavat 62,8 mrd. euroa ja kunnilla 20,7 mrd. euroa. Osakkeet ja muut osuuden muodostavat suurimman yksittäisen erän sekä valtion että kuntien kaikista saamisista. Valtion osake- ja osuusomistuksesta noin 60 % on kiinni pörssinoteeratuissa osakkeissa. Niiden markkina-arvon vaihtelu selittää suurimman osan valtion rahoitusvarallisuuden vaihtelusta tarkastelujaksolla.


Kunnilla on vain vähän pörssinoteerattuja osakkeita salkussaan. Niiden osake- ja osuusomistus koostuu lähes yksinomaan osakemuotoisesta kiinteistöomistuksesta sekä osuuksista liikelaitoksissa ja kuntayhtymissä.


Oheisessa Taulukossa ovat valtion suoraan tai Solidium Oy:n kautta omistamat pörssinoteeratut osakkeet. 

Taulukossa ovat valtion suoraan tai Solidium Oy:n 
kautta omistamat pörssinoteeratut osakkeet.

Valtio omistaa lisäksi suuren määrän sellaisten yhtiöiden osakkeita, joita ei noteerata pörssissä. Koska ne arvostetaan rahoitustilinpidossa hankinta-, emissio- tai johonkin muuhun todellisesta markkinahinnasta poikkeavaan kirjanpitoarvoon, niiden arvo ei 
vaihtele läheskään samalla tavalla kuin noteerattujen osakkeiden.


Valtion suurimpia noteeraamattomia osakeomistuksia ovat Altia, Destia, Ekokem, Fingrid, Gasum, Governia, Itella, Patria, Vapo, VR-yhtymä, Teollisen yhteistyön rahasto 
(Finnfund), Suomen Erillisverkot, Arsenal, Finnvera, Suomen Teollisuussijoitus, Alko ja 
Kuntarahoitus. 


Valtion omistamiin noteeraamattomiin osakkeisiin kuuluvat myös kiinteistöosakkeet kuten yliopistoille siirretyt kiinteistöt. Valtion liikelaitosten ja Suomen Pankin peruspääomista muodostuu osakkeet ja osuudet luokan muut osuudet. Valtio ei omista sijoitus ja muiden rahastojen rahasto-osuuksia. 


Kyllä se nyt ensi yönä intrigööriä makiasti nukuttaa siinä luulossa, ettei tässä olla ihan tyhjän piällä. Poliitikkoja tulee joskus lievästi arvosteltua, mutta on niillä hemuleilla tässä kaikessa tekemistä. Laitetaan nyt yön yli populistin huutorvi naulaan, eikä oteta hevonpaskanappia käyttöön. Ei vielä tänään. Arvuutellaan sitten jatkossa, kaatuvatko kaikki euromaat vuorollaan.


Katsotaan huomenna, josko kreikkalaiset saisivat uusvanhan hallituksensa kasattua, nimet vekseliin ja taas pukkaa tilille EU:n joulupaketin kaheksan miljardia. Berlusconilla ei nyt oikein bungaile. Tai mistäs minä tiedän, kyllä isorikas pappa aina lohduttajia löytää.


* * *
Lisäys: Ei tässä Euroopan velkakriisin seuraamisessa paljon ennustajaukon lahjoja tarvita. Dominot kolisevat. Seuraava lainaus on Talouselämän uutisesta: 

Espanjan korkotaso tulee hyvää vauhtia Italian perässä: Minne Italia ensin, sinne Espanja perässä? Espanjan 10-vuotisten velkakirjojen korot hipoivat torstaiaamuna jo kuutta prosenttia. Espanjan velkakirjojen korkotaso on noussut hiljalleen jo kuukauden ajan, mikä viestii siitä, että sijoittajien luottamus heikkenee myös Espanjan kykyyn suoriutua veloistaan.

Espanja seurailee Italian viitoittamaan polkua. Italian 10-vuotisten velkakirjojen korkotaso nousi taannoin yli kuuden prosentin, minkä jälkeen tilanne alkoi pahentua. Eilen keskiviikkona Italian korkotaso nousi kriisitasolle yli seitsemän prosentin.


Ja yhtään yrittämättä herättää turhaa huolta, Ranskankin velkakirjojen korot olivat nopeassa nousussa torstaiaamuna. Ranskan velkakirjojen korkoero Saksaan on revähtänyt euroaikojen huippuunsa. Tämän tartunnan voi taltuttaa nopeasti vain Euroopan keskuspankki. Kuinka kauan se voi antaa tilanteen pahentua?

€ € €