22.9.2012

Kuka puolustaisi ihmistä?

Vas. EU-vaara ja oikealla Impivaara.


Aamun Hesarin pääkertomuksessa kysellään, missä ovat euron puolustajat. Lehden kannanotossa annetaan ymmärtää, että euroa pitäisi puolustaa, vaikka sen ilkeillä arvostelijoilla onkin julkisuudessa ikäänkuin ilmaherruus. Kirjoituksessa tuodaan esiin EK:n tutkimuslaitoksen pomon laskelmia siitä, että euroalueen hajotessa Suomen menetykset olisivat pahimmillaan jopa liki  90 miljardia euroa. Suomen valtionvelka siis tuplautuisi, jos euron saapasnahkatorni kaatuisi.

Euroa siis pitäisi puolustaa, jotta euroliitto ei hajoaisi. Tyhmänä taviksena on pakko kysyä, että miten pieni Suomi voisi olla enää yhtään enempää puolustamassa euroa. Suomi on lähtenyt mukaan talkoisiin joka kerta kuin vapaapalokunnan aktiivi metsäpaloja sammuttamaan. Velkakulot eivät ole sammuneet, eivätkä sammu uutta velkaa rupupankeille ja kriisimaille ruiskuttamalla. 

Euroopassa pelataan ns. upporikasta ja rutiköyhää. Jossain kerrottiin, jos muistan oikein, että euroalueen BKT olisi noin 10.000 miljardia ja velat yhteensä samaa luokkaa. Tuhannet euroalueella touhuavat pankit ovat panneet paremmaksi, pankeilla on taseissa lastia 30.000 miljardin verran. Noita lukuja ei osaa tässä tarkistella, mutta kai ne jotain suuntia antavat? 


Eurohuumassa on eletty kuin siat pottuhalmeessa. Nyt pitäisi saada edes kärsäkkäät kiinni vatukosta, laittaa ne aitaukseen ja panna potut uudestaan kasvamaan. Mutta sika on vikkelä ja juonikas otus.


Euro - hirviö rahaksi

Päähallituspuolueen kakkapäisimmät edustajat ovat innoissaan uhonneet, että Suomella olisi varaa velkaantua euron takia lisää jopa kymmeniä miljardeja, ei tästä kauan ole. Euro on siis kuin jokin pyhä asia, sen eteen pitää  uhrata ihan mitä vain, vaikka muutamien miljoonien säästöjen takia heikennetään ja lopetetaan koko ajan ihmisten tarvitsemia palveluja.

Eikö euron pitäisi olla vain raha, maksuväline? Mikä se semmoinen raha on, mitä pitäisi kieli vyön alla puolustaa ja samalla tuhota siellä ja täällä  kansallista hyvinvointimallia? Jos pahimmat tappioarviot toteutuisivat, putoaisimme kyllä kerralla ja korkealta.

Viikon varrelta on tullut uutisia siitä, että Euroopan keskuspankin uusi pääkonttori Frankfurtissa maksaa vaatimattomat miljardi euroa. Miljardit eivät tunnu EU:ssa muutenkaan paljon painavan. Kyproksella pidetystä euroryhmän kokouksesta kerrottiin, että euroherroilla on kova kiima päästä vivuttamaan pysyvän kriisivälineen tai pankin EVM:n satojen miljardien pääomaa. Suomen väitetään panneen hanttiin, mutta sitä ei ole myönnetty.


Jossain mielen perukoilla hiipii sellainen epäilys, että eikö rahan painaminen ja sen melkein vastikkeeton tai vakuudeton jakelu pankeille ja niiden välityksellä valtioille ole rikollista? Sen vielä meikäläinenkin ymmärtää, että valtion tai perustettavan liittovaltion, kuten Euroopassa, keskuspankki (rahan vatikaani) säätelee liikkeessä olevan rahan määrää ja hintaa. Mutta entä nämä tuhannet tavalliset pankit, mikä taivaallinen oikeus niillä on luoda ja jakaa bittirahaa tyhjästä ilman omia vakuuksia, vaikka on vain lupauksia? Pankit ovat kuin kirkkoja tai ruhtinaita keskiajalla. 


Paljolti rupukuntoisten euroalueen pankkien omistajat pitäisi laittaa vastuuseen pankkiensa toiminnasta ja sitoutumuksista koko omalla omaisuudellaan, kuten Brasiliassa tehtiin jo aikoja sitten. Brasiliassa on varmasti suuria ongelmia, mutta ainakin pankit toimivat terveesti. Sieltä tulee muitakin myönteisiä uutisia, sillä iso osa populasta on viime vuosina noussut köyhyydestä keskiluokkaan. Keskitavikset ovat osin pääseet kipuamaan sikäläisen tulotason mukaan rikkaiden joukkoon.


Euroopassa on puolestaan alkanut pitkä alamäki, joka suistaa köyhimmät (ne pullan leipojat) kurjuuteen, mutta sitähän eivät eliitti ja euron puolustajat edes huomaa.

Rotat syövät pöydässäsi

Suomessakin eletään kansalaisten kannalta kuin rotat söisivät pöydässäsi tai nakertaisivat ruokapöydän jalkoja. Yhdestä jalasta lohkaistaan arvostettu Liikkuva Poliisi, sekä lakkautetaan tärkeitä paikallisia poliisilaitoksia. Myös kuluttajansuojaa ollaan heikentämässä, terveydenhuolto on yhä valikoivampaa, vuokratason jatkuva nousu syö leivän (ja pullat) pienituloisen pöydästä, jne...


Varmaan euroa pitää puolustaa, mutta kuka puolustaisi suomalaista hyvinvointimallia eli tavallista ihmistä euron velkakriisin kuristuksessa? Pohjoismainen hyvinvointimalli ei liene vielä kokonaan uhattuna, koska Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti eivät järkevästi johdettuina valtioina kuulu lainkaan euroliittoon.


Intrigööri ottaa silti Hesarin pääkertomuksen tekijän ajatuksen tosissaan. Euroja pitää puolustaa. Intrigöörillä on euroja vielä monta kappaletta ja niitä on tarkasti puolustettava, että ne saisi riittämään kuukauden loppuun asti.


* * *
Ps. Toisaalla (mm. Korkman/SK) annetaan ymmärtää, että euron velkakriisi olisi opposition, siis lähinnä perussuomalaisten juhlaa, koska he ovat välttäneet vastuut. Joopa. Kuka käski vastuupuolueita hallituksessa lähtemään mukaan ensin Kreikan tukiin ja muihin erilaisiin takuisiin? Eduskunnassa annetut ja julkisuudessa esitetyt vastalauseet kimposivat siinä vaiheessa pois kuuroista korvista. Yhteisvastuun vastustajia kyllä oli.

Jos Suomi ei olisi lähtenyt lainkaan mukaan maksamaan ja takaamaan toisten euromaiden velkoja, olisiko meidät erotettu EU:sta? Ei olisi voitu erottaa, koska siihen asti yhteiset sopimukset nimenomaan kielsivät sellaiset yhteisvastuut. Silloin olisimme kantaneet toisten velkavastuita vain EKP:n sivukonttorin eli Suomen Pankin kautta, eikä koko maan taloudellinen tulevaisuus olisi suoraan uhattuna. 

Toivottavasti uhat jäävät teoreettisiksi tai edes siedettäviksi. Juhlaa tämmöinen tilanne ei kyllä voi olla oppositiollekaan. Varsinaisen poliittisen vastuun yhteisveloista saisivat nöyrästi kantaa johtavat puolueet kokoomus ja demarit apupuolueineen, kepukin. 

Poliittinen vastuu on käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Todellinen vastuunkantaja eli maksaja on alati vain veronmaksaja, jos valtion supistuvat verotulotkaan enää riittävät vastuiden kattamiseen millään aikajaksolla. Pahimmillaan euroalueen hajotessa suomalaiset maksavat pitkään "vastuullisesti" markoilla hirmuisia euromääräisiä velkoja. 

Mitä silloin tekevät "vastuulliset" poliitikot? Eivät mitään, paitsi nostavat edelleen ökyliksojaan tai  -eläkkeitään.

* * *

Ei kommentteja: