 |
| Olkiluodon voimala. |
Arkijärjellä arvoituna lupa seitsemännelle ydinvoimalapytylle meni väärään osoitteeseen, kun se annettiin Fennovoimalle. Parasta olisi ollut antaa se seitsemäs lupa Fortumille Loviisaan, missä vanhan hyvin palvelleen ydinvoimalan käyttöikä lähestyy vääjäämättä loppuaan.
Oikeastaan Suomessa on vain kaksi ydinvoimalaa, Loviisa ja Olkiluoto, joissa on yhteensä neljä toimivaa yksikköä eli pyttyä. Ydinvoimalan rakentaminen on vaativaa ja varsinkin kallista, mutta ei se sentään ole mitään tähtitiedettä tai hiukkasfysiikkaa. Ydinvoimalassa keitetään vettä ja höyryllä pyöritetään turbiineita, joilla jauhetaan sähköä sähköverkkoon.
(Myöhempi lisäys: Ydinvoiman lobbaus alkoi muisteluni mukaan Suomessa noin vuosi siitä kun Tsernobylin katastrofin säteilevät pölyt olivat laskeutuneet. Eräs silloin nimekäs lobbari kiersi päätoimittajien ja varmasti monien muidenkin vaikuttajien luona. Satuin olemaan kuulolla yhdellä tuollaisella valistusvierailulla. Pitkään kyllä meni ennen kuin uutta ydinvoimaa ryhdyttiin luvittamaan.)
***
Ydinvoiman kanssa samaan tehoon päästäisiin ehkä halvemmalla, hajautetusti ja ilman mitään säteilyriskejä rakentamalla joukko uusia hiili- ja biovoimaloita, joissa voitaisiin hyödyntää myös Suomen ainoita omia isoja vakaan energian lähteitä eli puuta ja turvetta. Turvetta riittäisi vielä vuosikymmeniksi ilman, että luonnonsuojelun kannalta tärkeitä soita täytyisi kuivattaa. Suomessa osataan puhdas poltto, niin puhdas kuin tekniikan kehitys sallii.
Turpeeseen liittyy paikallisia vesistön likaantumisriskejä, joita voitaisiin ehkäistä paljonkin tehokkaammin. Ongelma on vähän samanlainen kuin Talvivaaran kaivoksella Sotkamossa, missä nikkeliä sivutuoteineen irrotetaan maaperästä aivan uudella menetelmällä. Paikallinen saastuttaminen on pakko saada kuriin molemmissa tapauksissa. Sekä kaivoksen että puun ja turpeen tuomat hyödyt tuhansine työpaikkoineen ovat nekin ainakin paikallisesti kiistattomia.
***
Turpeella tai puulla tuotettu energia ei ikinä levitä luontoon ihmisen kannalta ikuisuuksia kestäviä säteilysaasteita. Harvemmin tällaiset laitokset räjähtelevät ja jos niin kävisi, ei se olisi yhteiskunnallinen katastrofi. Suomessa on jo vuosikymmeniä kehitetty mahdollisimman puhtaan ja samalla tehokkaan polton kattiloita, piippuihin voidaan asentaa savusuodattimia.
Myös nk. puhdasta energiaa tuottavat tuuli- ja aurinkovoimalat ovat ongelmallisia epätasaisen tuotantonsa takia. Näidenkin voimaloiden rakenteet ja itse rakentaminen aiheuttavat mm. päästöjä. Aurinkokennojen johtavat massavalmistajat taitavat löytyä nykyisin Kiinasta, missä ympäristöasiat ovat varmaankin keskeisiä puolueen päätöksenteossa? Ongelmia löytyy hakemalla ihan mistä vain. Intrigööri yrittää vain hakea arkijärkevää hyötysuhdetta etuja ja haittoja pähkäillen.
Suomi on ja tulee olemaan kylmä, osin arktinen maa, missä on kehittynyttä teollisuutta ja maanviljelyä, sekä asutusta maapallon pohjoisimmilla leveysasteilla. On täyttä haihattelua, että täällä pystyttäisiin elämään ja elättämään itsemme tuulipropelleiden tai aurinkosähkön avulla.
Vesivoimastakaan meille kuluttajille ei näytä olevan erityistä hyötyä, vaikka vettä on satanut tänä vuonna ennätysmäärin niin Norjan ja Ruotsin tuntureille kuin Suomen järviin. Nollaenergiataloihin ainakin tulee äkisti vieraaksi kolkkous ja home. Meille tavan asujille tulee aina vain isompia sähkölaskuja, joissa siirtomaksu on vähintään samaa luokkaa kulutusmaksun kanssa.
F & F ?
Lyökää hynttyyt yhteen, omistajavajetta poteva Fennovoima ja lupaa vailla oleva, mutta ydinvoimasta pitkän kokemuksen omaava Fortum! Rakentakaa yhdessä ja yhteisomistukseen Loviisaan uusi ydinvoimapytty tai kaksi! Pyhäjoki virtaa aina vain, ilman ydinvoimalaakin.
En yritä puuttua moisen teoreettisen hanke-ehdotuksen lukemattomiin yksityiskohtiin, mutta kannattaisi ehkä rakentaa tarpeeksi korkealle meren pinnasta. Eihän sitä tiedä, jos vaikka ilmastouskovaiset ovat oikeassa ja meren pinta nousee hyvinkin metrillä ennen kuin uuden voimalan käyttöikä on lopussa? Tsunamista ei meillä onneksi ole pelkoa.
Otsikon nimiehdotus Fenno-Fortum ei särähdä impivaaralaisen korvissa, mutta Suomi-Voima olisi vielä parempi.
Aiheesta aiemmin:
http://intrigoori.blogspot.fi/2011/12/sahkon-hinta-tuplaksi-tuulivoimalla.html
Vaiko Svenno?
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/pyhajoen+ydinvoimalan+pelastaa+svennovoima/a850437
Uusi linkki 2018:
Fortumin venäläinen ruletti saksalaisilla panoksilla.
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti