Mies ja äänestys

Vaalimainos. Klikkaa
linkkiä!

Intrigööri äänestää aina ennakolta ja niin nytkin. Päätin yhdistää useita asioita, liikuntaa, demokratiaa ja shoppailua siwassa. Kävelin viitisen kilsaa keskustaan, sillä läskeille on hyvä antaa liikettä, etteivät ne jämähdä. Mielessä oli pari, kolme ehdokasta tietystä puolueesta, joista jotakuta saattaisin äänestää. Tuttuja ehdokkaita ei tässä kivikylässä ole.

Viisi kilsaa äänestyspaikalle, eikä matkan varrelle osunut yhtään vaalimainosta tai mainostaulujen rivistöä. Taidankin asua sellaisessa kaupunginosassa, ettei tätä juuri poliittisissa piireissä noteerata? Hieman outoa se oli, sillä mennä viikolla tallustelin monena päivänä Turussa ja siellä vaalimainoksia tuli vastaan siellä ja täällä, vähän väliä.

Savolaisten piäkaapunnissa Kuopiossa vaalimainoksia on yleensä löytänyt torilta ja siellä niitä olisi kai ollut nytkin. Tori on lähikatuineen on kuitenkin jo kolme vuotta ollut massiivisten rakennustöiden takia kuin esterata, joten enpä taaskaan viitsinyt sinne pujotella. Olisin halunnut katsella vielä ennen äänestystä ehdokkaiden naamoja ja numeroita, mutta se jäi muistin varaan, lehdissä ne listat vasta olivat.

Torista vielä sen verran, että mikähän mahtaa olla toripysäköinnin laajennuksen, sekä kauppahallin rempan lopullinen hintalappu? Samaan aikaan tehdään sekä lisää parkkitilaa torin alle että ylen hienoa kävelykeskustaa. Se on kyllä mukavaa, mutta mikä mahtaa olla rakennustöiden kustannus ja hyöty kaupunkilaisille? 

Julkisuudessa on vilahdellut arveluja aika karmeista laskuista. Se varmaan laittaa leukoihin liikettä myös uudessa kaupunginvaltuustossa. Samaan aikaan uusia isoja ostospyydyksiä on avautunut ja niitä tulee lisää kauas keskustan ulkopuolelle.

***

Äänestyspaikka kaupungintalolla oli sunnuntaiaamuna vasta auennut. En tiedä, olinko ensimmäinen äänestäjä, mutta muita äänestäjiä siellä ei sillä kertaa ollut. Vahtimestari istui kopissaan ja toisessa kerroksessa oli lipaskeräyksen pitäjä, sekä salissa neljä äänestysvirkailijaa. Hiljaista oli kuin mykkien retriitissä, mutta vastapainoksi kaikki olivat vähän jäykkiksen oloisia.

Meikäläisestä ei nyt ihan hiljaista saa kuin hautajaisissa, sillä siellä ei juttu koskaan oikein luista. Tuskin juttua pukkaa aikanaan omassakaan kuoppauksessa tai muuten siitä tulee merkittävä uutistapahtuma.

Äänestyslistojen yhdistelmä oli kyllä levitetty esille vanerikopissa, mutta sitä sai huonommilla silmälaseilla tihrustella pitkään. Intrigööri toivoisikin, että samanlaista vaalien ehdokaslistojen yhdistelmää pääsisi katselemaan rauhassa äänestyspaikan eteistiloissa tai ulkopuolella. Nääs meitä ehdokkaan nimestä ja numerosta epävarmoja hömelöitä lienee liikkeellä muitakin!

Mutta ei voi mittään, että kovin oli hiljaista äänestyspaikalla. Jotain sentään tapahtui, sillä edes tietsikka reistaili ja henkkarit piti sen takia näyttää moneen kertaan. Jos muuallakin kaupungissa oli ennakkoäänestyksissä yhtä hiljaista, demokratian rippeiden säilyttämiseksi pitäisi varmaan jatkossa harkita sponsorien päästämistä vaalihuoneistoihin.

Puolueita ei kai äänestyspaikan sponsseiksi voisi päästää, mutta yrityksiä saattaisi hyvinkin tulla mukaan. Ilmaiset pullakahvit ja lapsille ilmapallot, yms, varmaan toisivat äänestyspaikoille muuten nukkuvien puolueen kannattajiakin?

Kyllä puolueet pitävät ahkerasti vaalikojujaan ja -telttojaan kahveineen, mutta sehän on vasta äänestyksen esilämmittelyä. Mikään ei takaa sitä, että ihmiset myös menisivät äänestämään. Moni kun ajattelee, ettei yksi ääni paljon merkitse, eikä mikään kuitenkaan muutu - ei ainakaan parempaan suuntaan.

Jos äänestyksestä saisi kuitin ja sitä vastaan vaikka ne kahvit lisukkeineen, äänestysprosentti kohenisi ainakin vähäsen. Kuitin voisi iskeä kotona magneetilla jääkaapin oveen tai skannata vaikka tämmöisen blogin kuvitukseen. Ei intrigöörikään kuvittele muuttavansa äänellään paljon mitään, mutta antaa se edes moraalisen oikeuden arvostella politiikkaa ja sen tekijöitä. Jos kerran kannattaa demokratiaa, voi sen eteen sen vähäsen   vaivautua.

Ajatelkaa nyt immeiset, miten paljon poliitikotkin turhautuisivat, jos kukaan ei edes vaivautuisi arvostelemaan heidän tekemisiään! Äänestämällä pääsee räksyttämään, eivätkä kohteet silti tiedä, mitä puoluetta ja ketä kukin on äänestänyt. Hyvä juttu, että on olemassa vielä tuo vaalisalaisuus! 

Sen verran tunnustan, että äänestin Suomen EU-ystävällisintä puoluetta, vaikka EU ei muka kuntavaaleihin kuulukaan. Suomen Eurooppa-ystävällisin puolue on tietysti persut, sillä siellä ajatellaan niin suomalaisten kuin muidenkin eurooppalaisten parempaa tulevaisuutta, eikä marssita kaikessa suurten maiden poliitikkojen ja pankkiireiden pillin tahtiin.

Vastuullisuus politiikassa ei suinkaan ole sitä, että luovutetaan päätösvalta pois kotimaasta tai edes kotikunnasta. Eikä oikea vastuullisuus tarkoita myöskään yhteisvastuun ottamista koko maanosan järkyttävistä veloista. Sitä varten me valitsemme poliitikkoja meitä edustamaan kuntiin ja eduskuntaan, että he käyttäisivät omaa itsenäistä päätään meidän kaikkien parhaaksi. Napin painaminen voitaisiin ulkoistaa roboteillekin!

* * *