 |
| Marsalkka ja kreivi Jakob de la Gardie. |
Suomen itäinen naapuri Venäjä on puhkunut sodan hiilloksen liekkeihin Euroopassa ja pullistellut asevoimillaan koko läntiselle maaimalle kuin sammakko huhtikuisessa tulvalätäkössä.
Nyt jos koskaan kannattaa muistaa, että Ruotsi ja sen suurin ja sotahulluin maakunta Suomi laittovat aikoinaan porukalla puoli Eurooppaa pelon valtaan.
Hullu-Hitler sakemanniensa kanssa ei ikinä päässyt Moskovaan. Pätkä-Bonaparte aikoinaan pääsi, mutta fransmanneille tuli sieltä piankin kiire pois eli karkuun. Moskova on aika kaukana ja kenraali Talvi...
***
Mutta tuokaan ei koske suomalaisia, sillä Ruotsin ja siinä sivussa Suomen sotapäällikkö, sekä marsalkka Laiska-Jaakko eli kreivi Jakob Pontusson de la Gardie johti pääosin suomalaisista sotureista koostuneen joukkonsa nelisensataa vuotta sitten Novgorodista Moskovaan, ihan siitä vain, kylmän viileesti. Suomalaisten historiasta löytyy siis ainakin kaksi erikoisen mainittavaa marskia, joista Laiska-Jaakko oli ensimmäinen.
Jaakolla ja sotajoukolla ei olisi ollut muuten mikään kiire pois Moskovasta, mutta siellä oli siihen aikaan ihan älyttömän köyhää ja sikatylsää. Puolalais-liettualaisetkin tulivat samoihin aikoihin jostain syystä sinne Venäjälle härkkimään, ties minkä perästä.
Laiska-Jaakko ei muuten ollut olemassaan mikään kiireinen mies, sillä Novgorodia hän miehitti kuusi vuotta, koska siellä oli oikein mukavaa ja hyvää seuraa, hänen jalosukuisesta mielestään.
Silloin Novgorodin pitkinä päivinä ja janoisina öinä jopa vähiin kaljoihin tyytyvät ja uskolliset suomalaiset sotatyöläiset alkoivat kyllästyä, vaikka kaupungissa olisi muuten ollut melko lokoisat oltavat. Siltä ajalta on peräisin sanonta: "Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko."
***
Mäntyniemessä saatetaan nyt hyvinkin suunnitella Ruotsin ja Suomen yhteistä Laiska-Jaakko -operaatiota, ehkä takkahuoneessa makkaranpaistossa saunan päälle, kolmannen kaljan jälkeen. Jotain saatetaan aikoa tehtäväksi jo heti keväällä, kunhan aroilla kelirikko hellittää. Jos Ruotsi ja Suomi ottaisivat aloitteen ja hyökkäisivät ykskaks, mutta suunnitellusti Venäjälle, yllätysetu ainakin olisi murskaava.
Jospa maidemme korkeimmassa johdossa suunnitellaan hyvinkin laitettavaksi telaketjut rallattamaan, Jassit ja Hornetit vinkumaan, hiusverkot pesulaan, sekä Ruotsin pelottomat merivoimat sukellusveneineen seilaamaan Kaliningradin suuntaan.
Suomi saattaisi luvata vaikka miinoittaa Suomenlahden kerralla umpeen, sillä merimiinoja ei ole tuhottu. Hahhah, Halonen! Sukellusveneverkkojakin on lahden poikki joskus viritelty, jne.
Nato mukaan Viro-kortilla
Virolaiset ainakin saataisiin kevyesti völjyyn, kun vain sotatorvea soitettaisiin. Koska Viro tai Eesti on Nato-maa, siihen touhuun eli keväthyökkäykseen Venäjälle olisi koko läntisen sotaliitonkin pakko sekaantua ja nopeasti, halusi se sitä tai ei. Putinstan ei kuitenkaan voi ikinä käyttää ydinaseitaan sen enempää kuin Natostankaan, sehän olisi sama kuin pamauttaisi itselleen kuulaa kaaliin ja sarjalla.
Ja mikä parasta, puolet venäläisistä tovereista saattaisi hyvinkin liittyä vapaustaistelijoina Suomen ja Ruotsin johtamaan kevätoffensiiviin, jonka kohteena olisi, eivät venäläiset ihmiset, vaan Moskova, Kreml ja vallanvaihto. Vallankumous, sehän on Venäjällä aina trendikästä!
Sen jälkeen sotaurhoilu voitaisiin näillä kulmilla taas lopettaa kokonaan ainakin sadaksi vuodeksi! Sen verran Laiska-Jaakon keväthyökkäyksessä riittäisi lapsille kertomista. Näin on! Moskova tietysti palautettaisiin pian venäläisille. Putin lähetettäisiin Mongoliaan, vaikka etsimään lapion ja miinaharavan kanssa Tsingis-kaanin hautaa.
***
Lisäys: V.Putin lähetti kuulema S. Niinistölle myöhästynyttä postia J. Stalinilta. Kyllä Suomen Posti toimii paremin!
2 kommenttia:
Ulkopoliittisesti arveluttavaa tekstiä. Sekä blogistilta että Stallinilta.
Mitä Stalinin puheen sisältöön tulee, niin mitään vastuuta veijari ei itse ota tapahtuneesta. Suomen armeijan heikohko hyökkäyskyky on varmaan melko paikkansa pitävä arvio Talvisodan ajalta. Jatkosotaan mennessä tilannetta olikin jo korjattu.
Että tämä nyt sitten on toimitettu presidentti Niinistölle, ei voine olla ihan sattumaa ajoitukseltaankaan.
Vastavetona voisi mielestäni Imatralle pystyttää Stalinin patsaan, tekstein "Stalinille, kiitolliset imatralaiset". Jos Stalin ei olisi tapattanut parhaita upseerejaan ennen Talvisotaa, Imatra saattaisi olla väärällä puolella rajaa. Patsaan jalusta saisi olla yhteeen suuntaan niin tilava, että mahtuu toinenkin patsas.
tv. Risto
Stalinin armeijallakin oli aluksi huono puolustuskyky, kun hänen hyvä kamunsa Hitler halusi vähän myöhemmin päästä juhlailtaselle Moskovaan. Se johtui varmasti osittain siitä mainitsemastasi syystä. Puolan armeijan upseeriston joukkomurha Stalinin käskystä sujuikin sitten ihan rutiinilla.
Suomen talvisodan tehokas puolustus oli oikeasti ihme, mutta silloin porukalle löytyi yhteinen vahva tahto, mikä nykyisin epäilyttää.
Toisaalta suomalaisilla oli verissä satojen vuosien kokemus itärajan takaisista rosvoretkeilyistä ja niihin vastaamisesta. Sisällissodan jälkeen suomalaisetkin retkeilivät Vienassa, yms.
Pappismies Stalinin patsas Imatralle on hyvä idea. Ehkä sille patsaalle voisi laittaa ruuvattavan vaihtopään ja myös jalustaan vaihdettavan
laatan? Historia on alati kehittyvää tieteilyä.
Lähetä kommentti