Ruplasuklaata

Polttopuita pilkkomaan.

Suomen natottaminen voi paksusti ja vahvistuu. Päivän median teksteissä, tässä Kalevan juttu, "arvostetut tutkijat" eivät enää ole vain huolestuneita, vaan vakavasti huolestuneita Suomen turvallisuudesta. 

Heidän mukaansa Suomen on varauduttava pahimpaan eli Venäjän Suomeen kohdistamaan aseelliseen hyökkäykseen. Tutkijat painottavat Venäjän mahdollisen yllätyksellisen toiminnan voimaa.

Tutkijoiden mukaan sodanuhka on jälleen palannut Eurooppaan. Vuoropuhelua ja yhteistyötä Venäjän kanssa tarvitaan. Suomen on kuitenkin asetettava länsisuhteet selkeästi idänsuhteiden edelle. Tutkijat ovat tutkineet, jotta suhde Ruotsiin on Suomen läntisten suhteiden ytimessä.

***
Intrigöörin tarkkailuaseman havaintojen mukaan Ruotsi ei ole lähdössä ainakaan puolustusliittoon Suomen kanssa. Mitä se sotilaallinen yhteistyö sitten käytännössä eli tosipaikassa tarkoittaisi, sitä ei toivottavasti tarvitse koskaan testata. Suomi voisi kyllä välttyä lopulliselta konkelolta ostamalla aikanaan ruotsalaiset hävittäjät Hornetteja korvaamaan uusien amerikkalaisten ökykoneiden sijasta, jos ne Jas-Gripenit sitten ilmavoimille riittäisivät, mutta eivät kai ne riitä?

Tutkijoiden luomaa rankkaa mielikuvaa vahvistaa Iltalehdessä oleva dosentin kirjoitus, minkä mukaan (tavallisesti ehkä jopa luotettava lähde) CIA arvioi, että Venäjän asevoimien toimintakyky on olennaisesti kohonnut entisestä. Venäjä pystyy arvion ja tuoreiden havaintojen mukaan kasvattamaan iskukykyään nopeasti myös arktisilla alueilla, Suomen rajan lähistöllä.

Iltalehden kirjoituksen mukaan Venäjä irtaantui tavanomaisia aseita Euroopassa rajoittavasta TAE-sopimuksesta sunnuntaina 11. maaliskuuta. Näin ollen sopimuksen määräykset joukkojen vahvuuksista, ennakkoilmoitukset suurista sotaharjoituksista ja rajamaiden tarkastusoikeudet eivät sido sitä enää. Kirjoituksessa luetellaan lisäksi Venäjän asevoimien hyvinkin vaikuttavia vahvuuksia.

***
Kaikesta Nato-trollauksesta huolimatta tämä tarkkailuasema katsoo, että Venäjän uhka on toistaiseksi perin teoreettinen. Moskovassa ymmärretään hyvinkin se, ettei EU-Suomi uhkaa Venäjää mitenkään muuten kuin mahdollisena Naton astinlautana, ehkä joskus tulevaisuudessa. 

Onhan mahdollista, että Suomen poliittinen johto vielä sivuuttaa kansalta kyselemiset ja solmii älyneutraalin avioliiton Naton kanssa eduskunnan enemmistön turvin. Suomen jäsenyys saatettaisiin hyväksyä sotilasliitossa nopeutetusti, jos Putin & Venäjä jatkaa lihastensa pullistelua. 

Mitä silloin tekisi ystävämme Ruotsi? Eivät he sitä tiedä itsekään. Ehkäpä Ruotsi jäisi hehkutteleman suuren maailmanparantajan ja edistyksellisen pakolaisten asuttajan autuaassa roolissaan keskelle natomaiden muodostamaa suojavyöhykettä. Nyt Ruotsi tyytyy yhä vain kurkistelemaan sormi pystyssä idän suuntaan paksupäisen Sven Tuuvan eli Suomen selän takana. 

Suomi kyllä puolustautuu aina kaikkia hyökkääjiä vastaan, tulivatpa ne sitten koillisesta, idästä tai kaakosta. Etelästä päin kansallinen puolustus on vähän vuotanut, mutta ei sotilaallisesti.

Uhkaamme siis Venäjää edelleen lähinnä sapuskoilla, kuten juustoilla ja jogurteilla, sekä erilaisilla teknologioilla. Emme ala suosiolla nauttia kuuluisan tuplamme sijasta ruplasuklaata. Olisiko se ruplapatukka ehkä Ukrainan hra Poroshenkon tehtaiden tuotantoa?

En tiedä, saako tällaisella pähkäilyllä jo Venäjä-trollin arvonimen? Kaviaaria ei ole ollutkaan voileipäkeksin päällä pitkiin aikoihin! Pääsiäistä vasten mieluisampi nimitys kuin Venäjä-trolli olisi kyllä Suomi-trulli. 

***