Intrigöörillä on luja usko siihen, että kahta ei kepu, eikä persut vaihda - ei kansaa, eikä keppanaa. Intrigöörin valaistumaton veikkaus on, että kepun siivet kantavat vaaleissa vielä yli 20 prossan kannatukseen. Persut ohittavat loppusuoralla kokoomuksen ja demarit. Kun Soinin saa kunnolla vauhtiin, sama kyyti jatkuu vielä kierros hillotolpan jälkeenkin.
Valitettavasti uutta hallitusta ei voine kasata kahden ison puolueen varaan. Suomalaisten ihmisten etua ajattelevien mielestä hallituksen apupuolueeksi sopisi pieni kristillisten puolue, mutta perskuta sentään, se uskontojuttu. Jumalalle pitäisi antaa vain se mikä sinne kuuluu ja keisarille eli politiikalle se, mikä sinne sopii.
Kahden herran palvominen yhtä aikaa ei sovi edes niille puolueille, mitkä koettavat tosissaan olla yhtä aikaa rähmällään moneen suuntaan, kuten kuristava kokoomus ja demari-femarit. Vihreät ovat omanlaisensa, kaikkea valikoiden suvaitseva elitistinen uskovaispuolue. Vasurien politiikka on ihan jotain käsittämätöntä, jalkapallon, viinapullon ja kiakkomailan väliltä.
Jos uusi hallitus kasataan kahdesta mainitusta pääpuolueesta ja kahdesta apupuolueesta, toinen pikkupuolue olisi tietysti pakkorasti eli rannikkoruåtsalaiset. Hra Haglundille myönnetään kyllä vielä komia kunniamerkki tai läjä värikkäitä kravatteja, koska miehen maapuolustustahto nousi äkisti, mutta jyrkästi.
Kunhan vaalitulos ensi kuun lopulla selviää, Haglund puolueen puheenjohtajana ravaa patiinit lätisten ja vihta kainalossa onnittelemaan voittanutta puoluetta, suoraan kepun vaalivalvojaisiin. Neljä vuotta sitten silloinen pj Stefan Wallin pörähti omalta vaalituvalta kuin telkkä pöntöstä, tietysti kokoomuksen kekkereihin.
Normaalisti vahvan hallituksen taakse tarvittaisiin kolme isoa puoluetta, mutta kokoomuksen ajatteleminenkin hallituksessa tekee jo häijyä. Yhtä häijyä tekee, kun yrittää mieltää esimerkiksi demarien naisministerien suuria saavutuksia. Mielenkiiintoista on, että kokoomuksessa järjen ääntä kuuluu joskus naispoliitikoilta, demareissa on toisin päin, ellei se järkipuhe katoa jo kokonaan kuulumattomiin.
Mutta ehkä se kolmas uuden hallituksen runkopuolue olisi sittenkin demarit, joka viime vaalien alla nosti päätään kuin vieteripiru laatikosta? En tiedä, voiko semmoinen temppu enää onnistua. Tuskin demarit silti vielä taantuvat ihan pikkupuolueeksi. Demarien johtoon tarvittaisiin poliitikassa jo jotenkin pätevöityneitä henkilöitä, muita kuin ankeita ay-ukkoloita, jotka torppaavat aina kaiken terveenkin kehityksen.
Jotain munaa demareihin(kin) olisi löydyttävä. Se on sanottava, mitä en olisi vielä pari vuotta sitten luullut toivovani: Urpilainen takaisin kehiin!
***
2 kommenttia:
Olen muuten hyvin pitkälle täsmälleen samaa mieltä. Eilisessä MTV: n paneelissa Soini ja Sipilä kuhertelivat jo siihen malliin, että siinä on ainakin kaksi hallituspuoluetta.
Kokoomus on täysin ulkona: Stubb jankuttaa kivenkovaan Suomen vientiteollisuuden palkkojen olevan 20% korkeampia kuin Ruotsissa, vaikka tilastot näyttävät palkkojemme olevan
samaa tasoa. Lisäksi meidät työttömät pitää pakottaa työpaikkoihin, joita ei vain ole. Ja maahanmuuttoa, sitä pitää saada.
Rkp ei missään tapauksessa, se on kallis puolue.
Urpilainen tulee vielä ryminällä takaisin ja se on aivan hyvä asia. Toisaalta Rinnekin on kasvamassa roolinsa mittaiseksi.
Kepu, sossut ja perussuomalaiset, se on siinä!
Ei tässä enää muutakaan lääkettä politiikkaan keksi kuin tuon kolmikon. Järkimiehenä Sipilää täytyy pitää ja käytännön asioita ymmärtävänä, toisin kuin useimpia muita poliitikkoja. Persuilta tulee lisää sitä arkijärkeä ja löytyy sitä tiukan tullen entiseltä työväenpuolue demareiltakin. Ruåtsalaiset taitavat vain vieläkin olla se pakkopikkupuolue, toivon vain, ettei se vinkumaija Eva pääse ainakaan ministeriksi.
Lähetä kommentti