Yksittäisissä kunnissa ja kaupunkikunnissa saattaa olla monia ja jopa kymmeniä erilaisia hallinnon tietojärjestelmiä, mitkä eivät toimi yhteen edes saman kunnan sisällä. It-systeemien yhteensopivuus vaikkapa saman maakunnan kuntien tai valtion viranomaisten välillä lienee vain osittaista ja satunnaista.
Suomen yli 330 kunnassa on satoja ja tuhansia erilaisia, eri aikoina hankittuja tietojärjestelmiä, mitkä eivät soi yhteen, eivätkä mitenkään voi seurata hallintorajojen uudistuksia. Kuntien nimellisiä rajoja voidaan poistella ja rakentaa yhä vain uusia virityksiä, kuten jotain pitäjäpohjaista leikkidemokratiaa. Mutta miten voidaan taata tiedon saumaton kulku ja niin muodoin uudistusten toimivuus? Ei mitenkään.
Isoilla it-firmoilla on taas tiedossa paljon töitä. Ei tartte arvailla, maksaako tietojärjestelmien uusiminen ja yhteensovittaminen paljon. No ei, vaan se maksaa älyttömän paljon! Ja saadaanko hirveillä kustannuksilla aikaan toimivia ratkaisuja. No ei saada, eikä vielä toisellakaan kerralla.
Köyhimpien suomalaisten oman KGB:n tai Isoveljen kannalta on keskeistä kelan, työkkärin ja kuntasossun systeemien yhteensopivuus. Se puoli saattaa jopa olla pitkän viilaamisen jäljiltä kohtuullisessa kunnossa. Köyhät ovatkin valtiovallan ja kuntien erityisessä tarkkailussa.
Lisäksi uusissa suurkunnissa olisi sovitettava yhteen kymmenittäin muita järjestelmiä. Kuntien olisi kyettävä sujuvaan yhteistoimintaan myös kaikkia elyjen, avien ja muiden helyjen, kilujen ja kalujen kanssa.
***
Oma iso lukunsa on terveyden- ja sairaanhoito, johon sotkeutuu kiinteästi myös sossupuoli. Siinä tietojärjestelmien viidakossa Tarzankin tarvitsisi norsulauman apua tai isointa mahdollista caterpillaria.
Viime syksynä tuli voimaan "laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta". Lain on tarkoitus tehostaa julkishallinnon toimintaa, parantaa palveluja ja niiden saatavuutta, ohjata julkishallinnon tietohallintoa, sekä edistää tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja varmuutta.
Uuden lain pitäisi olla kattava ulottuen valtion virastoista ja laitoksista tuomioistuimiin ja lainkäyttöelimiin, sekä julkishallinnon yhteisöihin ja säätiöihin. Osa valtion toiminnoista on rajattu lain ulkopuolelle, kuten esimerkiksi presidentin kanslia, eduskunta virastoineen ja Suomen Pankki. Myös mm. työeläkeyhtiöt on rajattu tästä laista ulos.
Lain määritelmissä mennäänkin jo byrokratiusten kapulakieleen, missä puhutaan tietohallinnosta, tietojärjestelmistä, tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja yhteentoimivuudesta. Valtio haluaa luoda julkishallintoon tietohallinnon standartin.
Jotta homma pysyisi hanskassa, (nyt naurattaa), "julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi valtiovarainministeriön yhteydessä toimii julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA)". Tämä neuvottelukunta on valtion viranomaisten, kelan ja kuntaviranomaisten pysyvä yhteistyö- ja neuvotteluelin. Neuvottelukunta on asetetettu kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Intrigööri ei ole satunnaisena tarkastelijana tämänkään alan asiantuntija, mutta uskaltaa jo kuvitella, miten byrokraatit kälättävät kutsuttujen "asiantuntijoiden" kanssa loputtomasti tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurista, tietojärjestelmähankkeiden hallinnoinnista ja yhteensovittamisesta eri aikarajojen puitteissa, sekä organisaatioita ohjaavista sidosarkkitehtuureista eri kohdealueiden välillä, jne, jms...
***
Kokoomuksen tulevaa kuntakatastrofia edeltäneen kepun Paras-tunaroinnin yhteydessä määriteltiin jo kolmisen vuotta sitten, että valtion ja kuntien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisellä on kiire. Silloin haluttiin, että tavoitteelle pitää toteuttaa viranomaisten yhteiset menetelmät ja standartit "riittävin taloudellisin resurssein".
Ja silloin eduskunnassa kai luultiin, jos joku oikeastaan huomasi koko asiaa, että nyt on tämäkin homma hanskassa. Huh huijjaa, mennäänpä jo eduskunnan kuppilaan jatkamaan jostakin mukavammasta aiheesta. Tai päivätorkuille.
Mutta muistammehan kaikki kolme vuotta sitten julistetun eduskunnan uljaan tavoitteen, jos muistamme: "Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulee jatkossa yhä voimallisemmin paneutua kuntien tuottavuutta nostaviin toimiin ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen."
Intrigöörin mielestä nyt väkisin runnattavassa kuntaremontissa mennään monilta osin perä edellä petäjään. Säästöjä syntyy, jos on syntyäkseen, vasta joskus ensi vuosikymmenellä. Kustannuksia kyllä syntyy, se on saletti.
Valtion ja kuntien on revittävä säästönsä ja pakolliset lisätulonsa aina vain siltä samalta työssä käyvältä keskiluokalta, mikä pitää maata pystyssä. Säästöjä kiskotaan tietysti myös köyhiltä ja kurjilta, joiden täytyy vain lohduttautua niin, että maailmasta löytyy toistaiseksi monta kolkkaa, missä asiat ovat vielä huonommin kuin meillä. Afrikasta niitä ainakin löytyy ja ehkä vielä joistakin Aasian takapajuloista.
Suomessa ei kaivata pelkkää kuntaremonttia. Remontti olisi tehtävä koko julkishallinnossa ja sen kulurakenteessa. Olisi keskityttävä kaikkien kannalta tärkeimpien toimintojen turvaamiseen ja ylläpitämiseen. Talouskasvu ehkä pelastaa meidät tai sitten ei. Ainakaan jatkuvaa talouskasvua ei ole odotettavissa, joten päättäjiltä kaivataan tiukkaa osaamista ja yhteistyötä maan edun nimissä, eikä vain poliittista peliä, kähmyilyä ja pikkuasioista riitelyä.
Suomi on pieni ja kylmä maa Euroopan ylänurkassa ja siksi jää. Euroopan ydin ja USA on meistä kaukana, mutta Venäjä on meitä lähellä!
Se on kovaa peliä, kun julkishallinto tehostaa toimintaansa. Kun yhdessä kohti säästää, toisessa paikassa kulut voivat kasvaa. Miksi Suomesta on tehty pieni byrokratian suurvalta?
http://www.itviikko.fi/uutiset/2012/02/24/piilotuet-kiusaavat-valtion-it-hankintoja/201223945/7
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti