11.3.2014

Nimettömät nymfomaanit

Feminismistä tuli aiemmin jotain kirjoiteltua, eikä nymfoilu siihen liittyne, mutta olenkohan jäänyt jostain paitsi, kun aamulla korvien välisessä avaruudessa alkoi pyöriä ajatus sellaisesta vertaistukiryhmästä kuin Nimettömät Nymfomaanit? Vai johtuisiko se siitä, että muistin tuossa yhden inhokkiradio-ohjelmani Anonyymit kotikiusatut. Se äijien alistusohjelma on piru vieköön pyörinyt Radio Suomessa jo toistakymmentä vuotta, eikä sitä aiotakaan lopettaa. Samainen sketsisarja valittiin kuulema kolme vuotta sitten jopa parhaaksi viihdeohjelmaksi.
  
Minun on kyllä edelleenkin pakko sulkea toosa tai vaihtaa kaupalliselle kanavalle, jos kuulen pätkänkin kotona ankarasti kiusattujen Veijo ja Paulin ruikutusta. Mutta paljon onnea ja kestävyyttä sen sarjan ystäville!

Mutta takaisin siihen sinänsä mielenkiintoiseen ajatukseen nymfoista ja heidän tukiryhmänsä mahdollisista toiminnoista: Pikaisella haulla netistä näkyisi löytyvän ainakin sellaisia kuin Anonyymit nymfomaanit. Jossain sellaisessa ryhmässä tosin uhattiin silpoa jonkun onnettoman miesparan vehkeet, joten heti heräsi epäilys kyseisen nymfomanian aitoudesta.

Tuollainen äärimmäisen julma uhkaus sopisi paremmin jonkin tappajalesbon tai fasistifemakon suuhun. Tai sitten kyseinen henkilö muuten vain purki keskusteluryhmässä ulos tukahdettua väkivaltaisuuttaan? Toki ihmiskunnan omituisten otusten kerhossa on laajalti levinnyt perinteitä, joissa käsittämättömästi silvotaan lasten sukuelimiä. Vai kuuluvatko nuo silpojat lainkaan ihmiskuntaan?

***
Mutta voihan olla, että ajattelen nymfomaniaa rajoittuneesti, pelkästä vanhanaikaisen heteromiehen näkökulmasta? Varmaankin nymfomaanin viettien koko kirjo voi olla myös sukupuolineutraalia, panseksuaalisuutta tai vaikka sun mitä, mistä meikäläinen ei ole koskaan kuullut, eikä toivottavasti kuule.

Seuraavaksi piti tarkistaa, mikä olisi nymfiksen miespuolinen vastine. Silloin puhuttaisiin esim. erotomaaneista tai häntäheikeistä. Tämän sorttinen laji ihmisistä on kyllä isostikin olemassa, muutenkin kuin kalja- ja saunapuheissa. Nuorempana nuo asiat pysyivät itselläkin joskus viisikin minuuttia pois mielestä, vaikka taisin silti olla ihan tavis.

Intti oli taviskoulu

Tarkemmin ajateltuna intti koulutti minusta aikoinaan 11 kuukaudessa taviksen. Nuorena sitä immeinen helposti kuvittelee olevansa joissakin jutuissa hyvinkin erikoinen. Intin rumbassa sellaiset turhat luulot karisevat, sitä on kuin onkin yllättävän paljon toisten ikätovereiden kaltainen. 

Vajaa vuosi samojen kaverien kesken, samoissa tuvissa ja teltoissa, samojen osin paskamaisten kapiaisten komennossa. Siinä sitä oli pakko sopeutua porukkaan ja tutustua monenlaisiin ihmistyyppeihin. Sosiaalisessa mielessä naiset jäävät paljosta paitsi, kun heillä ei ole yleistä asevelvollisuutta. En minä kyllä haluakaan naisille inttipakkoa, ovathan he jo valmiiksi miehiä sosiaalisempia ja ainakin puheliaampia.

Joskus olen ajatellut sitäkin, että onkohan homoilla ja lesboilla tai jotenkin muuten hiukan poikkeavasti suuntautuneilla viettielämä voimakkaampaa kuin meillä perinteisen tyylin talleroilla? Vai pukkaako seksuaalisuus silloin tavan vuoksi tai vain tarkoituksella pintaan?

Tässä kohti aiottua postausta huomaan olevani hyvin heikoilla jäillä, kuten tänä talvena on oltu luonnossakin. Mitä ihmeen tekemistä meikällä voisi olla jonkin nymfojen tukiryhmän kanssa? Eipä siinä enää jaksaisi sivutukihenkilönä paljon avuksi olla, jos olisin koskaan jaksanut. 

Toisaalta en ole ollut vuosikausiin mukana muidenkaan vertaistukiryhmien toiminnassa, vaikka syytäkin saattaisi olla, ihan vain varmuuden varmistamiseksi. Muistan, kun joskus elämänpolulla piti yrittää tienata pelkällä kirjottamisella, siitä on jo kauan. Silloin kävi mielessä, että pornojutuista maksettaisiin aika hyvin. Siis hyvistä porno- seksi ja erotiikkajutuista maksettaisiin, se toimisi vissiin vieläkin. 

Yhtään pornojuttua en ikinä saanut aikaiseksi. Kännissäkään se ei olisi onnistunut, eihän silloin saa tehdyksi mitään kelvollista. Jotkut maailmalla ovat kyllä tehneet omaisuuksia kirjoittamalla enemmän tai vähemmän huimeissa. Sekin jäi kokeilematta ja saa jäädä. Henkilökohtainen omaisuuskin tuntui joskus olevan parhaimmillaan silloin, kun se mahtui muutamaan isoon kassiin ja auton peräkonttiin.

Paljosta sitä on meikäläinen ujonpuoleisen ja pidättyväisen luonteensa vuoksi elämässä paitsi jäänyt, joten jään nyt suosiolla pois tästäkin aihepiiristä. Nimettömät Nymfomaanit - nimiehdotuksen heitän vapaasti käytettäväksi. Ottakaa onkeen tai minne sen sitten ehkä otattekin! Mutta kosketelkaa edes toisianne, jos uskallatte!

***
Oikeasti maailmalla näyttää olevan paljonkin tukiryhmiä seksuaalisesta pakosta, yms. kärsiville. Myös aiheeseen liittyvää leffatarjontaa on laajasti, tässä olisi yksi viime vuosien tunnetuista opintofilkoista.
***

Ei kommentteja: