 |
Jos kepu jatkaa siltarumpupolitiikkaa,
nyt niitä rumpuja saisi halavalla!
|
Etelä-Savon maakunnan suurmies pääsee taas (jostain hyvästä) kuittamaan liksoja edes vähän sinne päin kuin ollessaan EU:n komissaarina. Suattaa olla, että tuon ennen niin hienostuneen sivukonttorin tuleva ylipiäjohtaja on kotoisin samasta maakunnasta kuin nykyinenkin, tosin eri puolueleiristä.
Surkeampi kohtalo lienee valtiosihteeri Paula Lehtomäellä, joka nyt tienaa (jostain syystä) enemmän kuin pääministeri. Lehtomäki saattaa joutua varahenkilönä Rehnin tilalle eduskuntaan, jolloin mahtiliksa putoaisi vaivaisen kansanedustajan palkkion tasolle. Voi sentään, miten sitä jollain seitsemän tonnin brutolla pärjäisi, kun ne vielä siitä verottavatkin. Mutta ei kai Paulan ole pakko? Tai mistä minä sen tiedän.
Kansanedustaja Matti Vanhanen puolestaan kuulema harkitsee Suomen presidentin tehtävään ryhtymistä, mistä Luoja meitä varjelkoon, vaikka pressalla onkin enää vain muodollista valtaa. Onneksi Luoja saattaa hyvinkin olla tuossa asiassa meitin tavisten puolella?
***
Mutta entä kenet pääministeri Sipilä aikoo tyrkätä elinkeinoministerin antoisaan tehtävään? Kas siinäpä pulma, vaikka pyrkyä suurpuolueessa olisi ihan tavisministeriksikin. Vanhanen muuten seurasi takavuosina piäministeriksi yllättäen mutjahdettuaan kuin Urkin latuja, Hän sai siellä jossain jänkhällä hiihdellessään paljon loistavia ajatuksia.
Intrigööri ei yleensä saa mitään loistavia ajatuksia missään, ei edes lenkkipoluilla, joista tulee pian hiihtolatuja, mutta joskus kuitenkin jotain valkenee. Tänään hoksin matkan varrella pinon ihan kelvon näköisiä käytettyjä siltarumpuja, joista tuli heti mieleen eräs kuuluisa keskisuomalainen kepulainen poliitikko.
Pekkarinenhan se julkkispoliitikko on! Joutuukohan Sipilä pohdinnassaan vielä sille kannalle, että vanhassa olisi vara parempi, ei kuitenkaan Vanhasessa. Silloin Pekkarinen saattaisi jopa uhrautua asettamaan itsensä käytettäväksi elinkeinoministerin tehtävään? Tiedä häntä.
Enkä tiedä sitäkään, onko mainittu politiikan moniosaaja nykyisin enemmän tuulella kuin siltarumpuloilla käypä, kuten puolueensakin. Mutta intrigööri tietää edes sen, mistä ehkä saisi satsin hyviä siltarumpuja ja kait halavalla.
Ai niin, mutta kun eihän näille poliitikoille ikinä mikään hyvä käytetty kelpaa tai ei ainakaan mikään semmoinen minkä halvalla saisi. Kallista sen olla pitää ja mieluiten ihan hirveän kallista ja erittäin huonosti toimivaa. Ei se kansa muuten opi tietämään paikkaansa, se joku, mikä se oli, siellä jossain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti