29.11.2012

Huulivoimaa

Vihreiden lempilapsi tuulivoima on intrigöörin mielestä myös huulivoimaa, sillä tuulella käypä energiantuotanto heittelee melkein yhtä hauskasti kuin mokkulalla toimiva nettiyhteys. 

Tuulivoiman tuotantokäppyrän heitot ovat suuria, mutta loivempia kuin jyrkästi sahaavassa mokkulassa. Tuulivoiman edistäminen vaatii paljon poliittista huulivoimaa, mutta sehän on uusiutuvaa sorttia.

Sama juttu on päästökaupan kanssa. Intrigöörin mielestä olisi tärkeämpää hillitä ja rajoittaa kaikenlaisia päästöjä teknisesti kuin verottaa tai kaupata niitä teoreettisia päästöjä ja pyörittää siinä sivussa kelmitalouttakin. Vähän päästävää tuotantoa ja toimintaa voisi myös verottaa vähemmän ja houkutella siten mm. voimaloita puhtaampaan polttoon ja savukaasujen suodatukseen? 

Vai onko tämmöinen aatostelu liian junttimaista, kun parempi väki kokoontuu parhaillaan kalliisti Dohassa päättämään tärkeistä globaaleista ilmastoasioista aiheuttaen yhdellä kokouksella päästöjä ja kuluja enemmän kuin jossain pienessä kehitysmaassa saadaan vuodessa aikaiseksi. 

Mutta takaisin tuuleen, sillä kauas pilvet karkaavat. Tuulivoiman hajasijoittaminen eri puolille maata ei tasaakaan tuotannon vaihteluita, kuten on väitetty. Niin osoittaa ainakin Energiateollisuuden ja Fingridin teettämä laaja konsulttityö.  Tuulen vaihtelut ovat niin suuria, ettei Suomen nykyinen voimajärjestelmä pysty niihin vastaamaan, jos tuulivoiman osuutta kokonaisenergiasta lisätään.

Jos tuulivoimasta halutaan väkisin tehdä tärkeä osa Suomen sähköntuotantoa, vaikka se 10 prosenttia, tarvitaan säätövoimaa eli lisää vesivoimaa ja paljon. Uuden vesivoiman valjastamiseen ei meillä ole lainkaan yhtä paljon vaihtoehtoja kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Vesivoiman lisärakentaminen vaatisi ehkä varastoaltaat Kemijoelle ja Iijoelle eli edellyttäisi Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamista. Näihin hankkeisiin intrigööri ei uskalla, eikä osaa ottaa tarkemmin kantaa täältä kaukaa Savon selkosilta. Molemmista allashankkeista on kiivaasti  jahkattu jo puoli vuosisataa.

Käykö kumminkin niin, että nämä paljon vastustetut tekoaltaat lopulta rakennetaan ja ne tehdään (poliittisesti pakollisen) tuulivoiman lisäämisen takia? Käykö niin, että kun tuulee, vesivoimaloista pysäytetään turbiinit ja juoksutetaan ohi? Hölmöläisten perinteistä peiton jatkamista voi nääs soveltaa vaikka sähkön jauhamiseen.

Vakaa ja uusiutuva vesivoima olisi nykyisin käypää kauppatavaraa myös Keski-Euroopassa. Vesivoima ei myöskään tarvitse yhteiskunnan tukea, kuten tukitariffeineen kallis  tuulivoima. 

Ydinvoimakin toki olisi periaatteessa säädettävää energiaa, eikä olisi vain auki tai kiinni, jos  säätely meillä sallittaisiin. Mutta olisiko järkevää säätää ydinvoimaloita tuulivoiman takia, ei kai?

Energiasta toiseen eli vihreiden inhokkiin turpeeseen. Suomen soissa olla köllöttää yhtä paljon energiaa kuin Pohjanmeren öljyssä? Turve on kotimaista, sitä saa läheltä ja melko edullisestikin. Turve on myös hitaasti uusiutuva energia. Turpeen ongelmia ovat, ettei sitä saada sadekesinä tarpeeksi ja turvesoilla on liattu lähivesistöjä. Molemmat murheet olisivat ratkaistavissa.

Suomessa arvioidaan kasvavan turvetta 40 miljoonaa kuutiota, mistä nostetaan 25 miljoonaa kuutiota. Turve on kotimainen vaihtoehto vahvasti kasvavalle kivihiilen tuotannolle, mikä on mm. Saksassa kovassa vauhdissa ydinvoiman alasajon takia. 

Turpeen puolustuspuheenvuoroja löytyy mm. adressit -sivustolta. Jos mitä, niin suota ja pöpelikköä Suomessa riittää sekä suojeltavaksi että turvetuotantoon.

Ilmastonmuutos ei tee Suomesta koskaan yhtä lämmintä maata kuin EU:ssa keskimäärin. Meillä tarvitaan paljon järkevästi tuotettua ja siedettävän hintaista energiaa myös  teollisuuden, kaikenlaisen elinkeinotoiminnan ja työpaikkojen takia. Intrigööri toivoisi, ettei ideologioita  sovellettaisi liikaa ihan selvissä insinööriasioissa. 

Sillä mikään ei ole niin viisas kuin insinööri, paitsi majava. Ikivanhan tarinan mukaan insinöörit yrittivät aikoinaan jossain Pohjois-Amerikassa estää rauhanomaisesti, ilman kivääriä, majavien patoineen aiheuttamia tulvatuhoja, mutta ei siitä mitään tullut. Majavat rakensivat aina öisin patonsa uudelleen kaikista juoksutusputkista ja muista virityksistä huolimatta. 

LISÄYS 20.12., Talouselämän juttu:
* * *


Ei kommentteja: