Gladio -kirja kertoo sekin Euroopan ytimestä. |
Nykyisin meillä on enää vain tämä Euroopan unioni, jonka ytimissä luumuilu tuntuu olevan alamaiskansa Suomen johtavien politrukkien keskeisin tehtävä. Nämä politrukit ovat tosi asiassa valmiita ihan mihin vain saadakseen pysytellä siellä kuvittelemissaan ytimissä. Mikään uhraus pieneltä Suomen kansalta ei ole heidän mielestään liikaa, jotta "me" saisimme olla "vastuullisia" yhteisvelkaunionin jäseniä.
Mielenkiintoista on sinänsä se, että me tavikset emme kuitenkaan edes ole mitään EU:n kansalaisia, koska semmoisia ei ole. Mekin olemme vain suomalaisia. Suuri ja mahtava EU ei siis tarjoa meille edes kansalaisten yhteistä identiteettiä Yhdysvaltojen tapaan, missä tähtilippu on korkeassa kurssissa ja USA:n kansalaisuus on ainakin jollain tavalla merkittävää koko maailmassa. EU omine tähtineen ei siis merkitse meille muuta kuin lähes kaikkialle ulottuvia ja kaikkia samaan formaattiin pakottavia mustekalan lonkeroita.
***
Suomen johtava puolue kokoomus ja sen viisi apupuoluetta pyrkivät toisaalta pysyttelemään Euroopan ytimissä, mutta samalla ne (vasemmistokin?) haluavat tehdä Suomesta yhä enemmän pikku-jenkkilää. Meille tulee kuitenkin Amerikasta vain sen ankea kopio, ilman mitään esikuvansa hyviä puolia. Euroopan unionistakin saamme vain ylisuuren maksajan osan, direktiivejä, lakeja ja sitovia määräyksiä.
Samalla VELKArahalla maksamme vuodesta toiseen liiat unionin jäsenmaksut, tuemme köyhiä maita, kuten Ruotsia ja Britanniaa, maksamme kaikkinaiset ilmastohimmelit, humanitaarisen maahanmuuton, miljardiluokan kehitysavut, yms., sekä tietenkin omat kasvavat työttömyyskustannuksemme. Suomen sixpakkihallitus pullistelee silkalla velkarahalla, kunnes kansainväliset pankkivampyyrit näyttävät meille torahampaansa. Eikä siihen mene enää kauan, kunnes varjot tummuvat.
Toivottavasti läskit eivät pahasti tummu kaduilla ja toreilla, kunhan enemmistökin lopulta tajuaa kannattaneensa hyvässä uskossa tyystin vääränlaista politiikkaa.
***
Suomalaisella politiikalla ei ole, kai historian syvien virtojen seurauksena, lainkaan tervettä itsetuntoa ja isänmaallisuutta. Intrigööri ei ymmärrä, miksi ei ole. Pieni Suomen kansa on asunut näillä raukoilla idän ja lännen rajamailla suunnilleen yhtä kauan kuin kaikki muutkin kansat omissa maissaan, joten kyllä suomalaisuuden juuret ovat syvällä routivassa maassa. Suomi on pärjännyt maailmassa jopa erinomaisesti. Talouslaman aikana kaikki aina enemmän tai vähemmän tökkii.
Helpointa meidän munattomille, ilmaus on sukupuolineutraali, poliitikoillemme on olla rähmällään jollekin kunkulle, tsaarille tai liittokanslerille. Näyttääkin vahvasti siltä, että Suomi on nyt ja lähiaikoina unionissa lähinnä Saksan alusmaa. Intrigöörillä ei ole mitään saksalaisia vastaan niin kauan kuin siellä ei aleta marssia torvisoiton tahtiin torrakot selässä, sillä silloin "meidän nilkit painaa aina perästä".
Venäläiset ovat ihmisinä mukavia, mitä siellä nyt oli niitä Iivana Julmia ja kansanmurhaaja Stalineja. Ruotsihan lopetti järkevästi sotimisen siihen, kun menetti parhaat ja kovakalloisimmat sotilaansa eli suomalaiset venäläisille. Venäläisten riveissä Suomi soti mm. Turkin sulttaania vastaan, mutta silloin inhimilliset menetykset olivat pieniä verrattuna Ruotsin vallan aikaan.
***
Saksalaisten kanssa sotamenestyksemme oli hyvinkin vaihtelevaa, mutta kuitenkin aina tuhoisaa. Nykyisin on kaikki toisin, kai? Katainen sai aiemmin tänä vuonna prenikan rintaansa Saksasta, toivottavasti hänelle myönnetään jokin painava ritariristi Suomestakin, nyt itsenäisyyspäivänä. Ai miksikö? No vain siksi, ettei Suomen itsenäisyys tyyten pääministeriltä siellä ytimissä unohtuisi.
Unionissa neuvotellaan nyt seuraavan iloisten vastuullisten maksajien viisivuotiskauden budjetista. Siinä on kuulema uhan alla monta suomalaisille tärkeää tukimuotoa, kuten Etelä-Suomen maatalous ja muun Suomen erityistuet. Siis ne rahat, mitkä meille palautetaan omistamme. Kun maksamme miljardin Brysselin kassaan, saamme sieltä armollisesti parisataa miltsiä takaisin ja olemme ihan onnesta äpönä.
Intrigöörillä on paha tapa ennustella, joten se jatkukoon: Suomen maksuosuus kasvaa roimasti EU.ssa, mutta jo ensi viikolla kokoomuksen ja demarien sekakuoro veisaa ylityshymniä siitä, ettei Suomi joudukaan maksamaan EU:lle itseään ihan niin kipeäksi kuin luulimme.
Kipeäksi kyllä lisämaksuista taas tulemme, joten kuumetta on lääkittävä leikkaamalla mm. lapsiperheiden ja vanhusten palveluista. Teitäkin korjataan kunnolla vain ko. vastuuministerin kotikulmilla.
***
Itse unionissa ei voi tietenkään säästää mistään, kuten esimerkiksi Strasbourg-turhakkeesta, eikä kymmenien tuhansien virka-ja muiden henkilöiden palkoista. Ne palkathan vaihtelevat vain kohtuullisissa rajoissa, jostain 2.300 eurosta noin 16.000 euroon kuukaudessa. Pikku lisukkeita ja herkkuja saattaa henkilöstölle olla, ikäänkuin lisäkannusteina unionin ahkerille byrokratiamuurahaisille.
Ehkä unioni sentään säästää edes omista tilintarkastuksistaan, koska niistä ei kukaan koskaan välitä yhtään mitään...
Kreikan tuesta on vielä ennen joulua odotettavissa päätös, minkä mukaan maksamme sinne taas vain "kohtuullisesti". Jos ei makseta, Kreikan ylväs kansa pyyhkii lopuilla euroillaan peppunsa ja kaataa koko korttitalon. Siinä ne hupenevat kai Suomen saamat takuutuksetkin?
Toisin sanoen pötkitään piiloon ja pakoon sitä, että tunnustettaisiin Kreikasta aiheutuvat jättimäiset velkatappiot. Euroherrat juoksevat sutta karkuun tietäen samalla, että jonkin mutkan takana polulla on vastassa rosvopankkien (ei siis pankkirosvojen) äkäinen perintäkarhu. Karhua ei voi edes ampua, sillä se on virtuaalinen velkakarhu, mutta maksumääräykset ovat todellisia.
No, ei se mitään, sitten vaikka tuosta noin puolitamme palkat ja eläkkeet ja siitä vain tuplaamme kaikki ihmisten pakolliset maksut! Siinä sitä tarvitaankin aimo annos kuuluisaa suomalaista sisua. Espanjastakin on saatu jo mallia, ihmisiä laitetaan joukoittain pois asunnoistaan parempiosaisten tieltä! Nykyisin parempiosaisia voivat olla myös mamut.
Poliittinen eliittimme, sieltä unionin ytimistä, kyllä kannustaa kansakuntaa sen äärimmäisissä ponnistuksissa yhteisvastuullisen Euroopan velkaunionin hyväksi. Emmehän saa unohtaa sitä, kuten Suomessakin usein kuulemme, että EU on suuri rauhan ja vakauden aate. Tilannetta rauhoittaa kummasti, että kaikki ovat ihan ketunmoisessa velkaähkyssä. Vai rauhoittaako? Mutta ilman EU:tn komissiota olisi kai käynnissä kolmas maailmansota vai joko se olisi neljäs?
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti