12.11.2012

Suomiko Pohjolan Kongo?

Suomen suurehkot malmivarat kuuluvat
ilmaiseksi koko maailmalle?
Myöhempi lisäys heti jutun alkuun:

Suomen kongoilu tuntuu jatkuvan  kaivosasioissa. Kaivoslain uudistaminen edes jotenkin suomalaisten etujen mukaiseksi näyttää vesittyvän Sipilän turboporvari-globalistihallituksessa.

Asiasta kirjoittaa blogissaan vasurioppositiota edustava Paavo Arhinmäki. Linkki sinne.

***
Ja takaisin alkuperäiseen tekstiin: Suomi kunnostautuu maailman huipulla monin tavoin, muutenkin kuin eukonkannossa, suopotkupallossa, muurahaispesässä istumisessa ja  löylykilpailuissa. Vastuunkantajana toisten maiden veloista pieni Suomi on suhteessa maailman kärkimaa, mutta siitä asiasta meidän ei kuulema pidä huolestua. Eikä vastuullisuutta saisi tuhmasti arvostella.

Missä muualla maailmassa muutama telkun ja radion nk. ilmaiskanava maksaa asukkaille tai kuluttajille puoli miljardia veroeuroa vuodessa, kuten Suomessa jo piankin? Suomi ei ainakaan säästä, mitä tulee pakkopullamediaan. Kaupallinen media sen sijaan keskittää ja panee porukkaa baanalle. Sellainen hinta vissiin pitää maksaa, että pääsemme kotiemme ikimuistoisista kyylääjistä, ikkunaverhojen takaa kurkkijoista, ovikellon rimputtajista, niistä pitkäkaulaisista televisiolupien tarkastajista.

***
Missä muualla maailmassa reilun viiden miljoonan ihmisen kansakuntaa hallinnoidaan kuin maailmanlaajuista imperiumia. Ministereitäkin riittää vaikka lobbareiksi loikkimaan. Kansanedustajat loikkivat torkkupeittojensa alta saliin lähinnä silloin kun jokin kuvausryhmä tulee parvelle. Monet kansanedustajat (tai avustajat) kirjoittavat blogiensa otsikoihin ensiksi oman sukunimensä, sillä oma nimi on tärkeä, asioista viis.

Käytännössä Suomen valtio etsii malmiot ja ojentaa ne tiedot kultalautasella kenelle vain maailman suurista ja tietenkin ääriahneista kaivosyhtiöistä. Joku perusvihreä nimesi taannoin Suomen kaivosten takia Pohjolan Kongoksi. Koboltin tarpeen kasvaessa yhtäläisyyksiä alkaa löytyäkin.

Missä muualla kuin Suomessa olisi mahdollista uida kaivoksen metalliliemissä? Luultavasti siitä ei kuitenkaan tule itäsuomalaisen ja pohjoissuomalaisen matkailun vetosädettä, kuten jostain Kuolleesta merestä. Ei tule, vaikka nikkeli, kupari, koboltti ja uraani lisukkeineen ovat tiemmä haitallisia vain juotuina, ihosta ne litkut eivät läpi litise. Lapset kyllä voivat saada kaivosliemistä ihottumaa, minkä syystä ei kenelläkään ole (tietenkään) harmainta aavistustakaan.

No joo, intrigööri on pettynyt Talvivaaran kaivosyhtiöön. Talvivaarassa tuli kerran käytyäkin, viitisen vuotta sitten, kun kaivosaluetta vasta rakennettiin sinne kauas pöpelikköön. Silloin jo näki, ettei kysymys ole mistään näpertelystä, Kainuun korpimaille raivattiin tilaa todella suurelle toiminnalle ja sinne tuotiin kokonaan uutta tekniikkaa, ensimmäisenä maailmassa. Hienolta hankkeeltahan se silloin tuntui. Vasta viime päivinä on luettu semmoistakin, että vastaavan tekniikan hyödyntäminen Australiassa olisi taannoin keskeytetty, kai liian ongelmallisena.

Talvivaara näyttikin hyvältä, vähän aikaa, kuten moni muukin mittava hanke tässä pahassa maailmassa. Kaivos työllistää satoja, suoraan liki 400 ihmistä ja urakoitsijat työllistävät toisen mokoman. Talvivaaran työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin vielä viime vuonna yhteensä peräti 2000 ihmistä eri puolilla maata. Vaikuttavaa, koska työtä ja sitä laihaa sotkamolaista malmia piti riittää vielä pitkiksi vuosiksi eteenpäin. Itä-Suomen ikiköyhäksi mainittu Kainuun maakunta sai kaivoksesta reilun korvaajan ainakin Kajaanin lopetetulle paperitehtaalle.

Kuka Talvivaarassa syyllistyi ja mihin, kuka teki väärin ja miten, se varmaan  selvitetään ja pitää selvittää, koska Suomeen on näiltä tietymiltä tulossa vielä monta uutta kaivosta. Ei kai tarvitse olla asiantuntija päätelläkseen, että tuotannon käynnistäminen oli taas kerran tärkeämpää kuin ympäristön turvallisuuden perusteellinen varmistaminen. Vain lupaehdot täytettiin, niukasti. Raha piti saada nopeasti kiertämään, kuten yleensä aina minkä tahansa bisneksen pyörteissä.

Talvivaara on epäonnekseen vedenjakajalla, joten pahoja päästöjä eli valumia lähtee niin Oulujärven vesistöön päin kuin Pohjois-Karjalan ja Savon suuntaan, Vuoksen vesistöön. Ihmeiden aika ei todellakaan ole ohi, sillä ei sitä ennen olisi kukaan uskonut, että kaivos valuttaa alapuolen vesiin satoja kiloja nikkelimalmia ja uraania  muutamissa päivissä. Ei ainakaan vanha kansa olisi uskonut, että metalli voi uida virran mukana.

Tunareita

Kainuun Sanomien pääkirjoittaja lainaa otsikossaan Kekkosta: "Saatanan tunarit". Hän kysyy, tietääkö Talvivaaran johto, millaisen vahingon se on koko maakunnalle aiheuttanut. Koko Kainuu on nyt kaivosyhtiölle vihainen. Kirjoittaja toteaa, että kaivosyhtiön merkitys maakunnalle on suuri. Matkailun merkitys on silti vielä suurempi. Jos näiden mahden välillä pitää valita, kääntyy valinta Kainuussakin matkailun puolelle.

Niin sen on intrigöörikin pienessä (nro 60:n) pallopäässään pohtinut. Puhdas luonto ja matkailu on niin suomalaisille kuin tänne tulevalle matkailulle suurempi, mitä osaamme ajatella. Se johtunee siitä, että Suomessa on vielä toistaiseksi riittänyt puhdasta luontoa. Mikä on luontoarvojen merkitys  tuleville sukupolville täällä kaukana Euroopan ylänurkassa, sitä voi vain arvailla, hyvin suuri se on kuitenkin. Puhdas vesi on itse asiassa öljyä arvokkaampaa.

Kaikki kaivokset loppuvat aikanaan, ellei uusi tekniikka mahdollista malmin etsinnässä ja hyödyntämisessä painumista todella syvälle maan uumeniin. Intrigööri kävi kauan sitten työn takia 600 metriä maan alla Kotalahden nikkelikaivoksessa. Ei se paljon miltään tuntunut, niin syvällä oli kuivaa, pohjavesikin jäi korkeammalle. Nopea hissi toi ja vei. Vain suuret kaivoskoneet siellä syvällä käytävissä möyriessään tekivät vaikutuksen. Nykyisin nekin kuilut ja käytävät ovat jo täyttyneet vedellä, kaiketi puhtaalla pohjavedellä.

Talvivaarassa kävi niin kuin kävi. Vahingosta siinä on kuitenkin kysymys, eihän tuommoista tai tämmöistä kukaan toivonut. Toiveiden täyttymys se lienee vain muutamille ympäristöarvoilla ratsasteleville poliitikoille, joista joku näytti käyneen paikallakin Greenpeacen kanssa tekemässä videota. Täti paasasi pipo täristen, mitä paasasi, en jaksanut siihen sanomaan syventyä. Sen vain huomasin, kun kelasin, että kamera näytti koko pätkän tiukasti vain sen pipotädin naamaa. No mikäpä siinä, nätti nainen.

Riekkujaiset ja kiekkujaiset toisten vahingon tiimoilta jatkuvat vielä pitkään. Niin se vain on. Kerrankin intrigööri voi olla J. Kataisen kanssa samaa mieltä, vahinko on saatava ensin kuriin ja syylliset on selvitettävä vasta sitten. 

Sitä en osaa sanoa, pääsevätkö ministeriöt koskaan yksimielisyyteen siitä, kuka on mistäkin milloinkin vastuussa vai eikö kukaan. Ei kai syy ole esikunnassa, kyllä se on pakosti jossain alempana, varmaankin vääpeleissä ja kersanteissa?

***
Tässä vaiheessa on vain luotettava siihen, että Talvivaaran osaava väki, sillä kaivosalan korkean tason osaajia sieltä löytyy, onnistuu pysäyttämään vuodot ympäristöön ja käynnistämään ajastaan tuotannon uudelleen. Siltä se nyt näyttäisi. Yhtiö kyllä näkyy tiedottavan ainakin netissä ihan hyvän tuntuisesti.

Intrigööri ei toivo missään nimessä yhtiön toiminnan pysäyttämistä, konkurssia ja työpaikkojen menetystä. Valtiokaan ei kaipaa rahahuoliensa keskellä ympäristön suurta siivousurakaa, eikä kaivoksen prosessiakaan voitane edes keskeyttää pitkäksi aikaa.

Lainaan lopuksi vielä Kainuun Sanomia:  "Kaivoksen toimintaa ja metallinjalostusta Talvivaarassa on jatkettava. Toimintaa ei voida pysäyttää. Se tietäisi vielä pahempaa katastrofia."

Lisäys kesäkuussa 2016: Finnwatchin juttu.

Kaivos nurin, lasku valtiolle: SK:n juttu toukokuussa 2017. 

Heippa, sanoi Hitura.

* * *




Ei kommentteja: