Läänien määrää leikattiin ja lopulta vuonna 2010 tehtiin kunnianarvoisista lääninhallituksista pelkkiä tympeitä aluehallintovirastoja (AVI). Samaan syssyyn perustettiin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY).
Monikohan meistä osaa suoralta kädeltä määritellä oikein nämä nimikummajaiset ja niiden vastuualueet? Moniko edes viitsii sitä opetella? Tämä on vain jatkumoa semmoiselle mussutukselle, kun koulu -sanan käyttö julistettiin aikoinaan pannaan ja lapset laitettiin opin tielle ala-asteille ja yläasteille.
Suomen sisäisen hallintosopan hämmennys jatkuu vielä pitkään, koska kuntia naitetaan pakolla, kuten kuin nuoria ja lapsia joissakin patavanhoillisissa kulttuureissa. Jos suurkuntaan liittyminen ei joitain Peräpörhölän kunnan jäppisiä kiinnosta, heitä kyllä siitä rokotetaan. Kunnassa pitää kuulema olla 20.000 asukasta, yms. edellytyksiä ennen kuin se pystyy toimimaan itsenäisesti. Sanovat kuntakurituksen äänitorvet Henna ja kumppanit. Seuraavaksi kunnissa kai siirrytään kokoomuslaisten ihanteiden mukaisesti kvartaalitalouteen?
Tänne asti ihmiset ovat pärjäilleet varsin mukavasti pikkuruisissa alle 2.000 asukkaan kunnissaan. Kepulaisten hallinnoimia kuntia ne pienet ja suuret maalaiskunnat ovat lähes poikkeuksetta olleet, mutta lakeja kepulaisetkin ovat yleensä noudattaneet. Pienet kunnat ovat ihmisläheisiä, oikeastaan isoja kyliä. Joissakin pikkukunnissa tärkeimmät palvelut on hoidettu hyvinkin kunnialla.
Kuntapolitiikasta veisataan Suomen maassa vielä monta värssyä, eikä siitä nyt tämän enempää. Suuret kaupunkikunnat ehkä ensi vaiheessa vahvistuvat? Muuten meno on vielä pitkään yhtä juhlaa, lopetettavien kuntien peijaisia ja hukattujen palvelujen hautajaisia.
***
Nyt menen vihdoin otsikon asiaan eli johtaviin suomalaisiin poliitikkoihin. Tuskinpa olen ainoa jäpikäs Suomen maassa, jonka mielestä politiikka on muuttunut kummalliseksi kahden herran palvelemiseksi. Johtavien hallituspuolueiden kaksinaamaiset poliitikot tuntuvat nostavan etusijalle EU-asiat ja tietty tämän velkakriisin. Koto-Suomen asioita hoidellaan miten kuten, toisella kädellä, jos silläkään.
Onko näin, että EU-jäsenyys melkein pakottaa johtavia poliitikkoja kaksinaamaisuuteen? Näin on, vaikka äänestäjät ovat valinneet heidät hoitamaan vain suomalaisten asioita EU:ssa. Kotimaassa eturivin poliitikko voi hyvin epämääräisesti valehdella, hämätä ja salata. Eurokokouksissa sitten vuoroin elvistellään AAA:lla ja vuoroin nyökytellään. Annetaan ymmärtää ja ymmärretään antaa.
Suurin osa uusista laeista saadaan meille jo Brysselistä, kuten ennen muinoin Venäjän keisarilta tai Ruotsin kunkulta. Näyttää siltä, että joidenkin poliitikkojemme mielestä itsenäistä Suomea ei saisi enää olla olemassa. Meillä on vain euroalamaisten hallintoalue, jossa asuu vielä tsuhnia kaikkien muiden, meitä tärkeämpien monikulttuuristen uudisasukkaiden ohella.
Joku entisen työväenpuolueen talikynttilä turautti äskettäin julki mielipiteensä, minkä mukaan me suomalaiset olemme muka loputtomassa kiitollisuuden velassa eurooppalaisille ystävillemme. Justiinsa! Siltä tämänkin hallituksen politiikka kyllä vaikuttaa, että velassa ja takuissa ollaan. Kiitollisuus on sitten ihan toinen juttu.
Johtavalla suomalaisella poliitikolla on toinen jalka Brysselissä ja toinen jalka Helsingissä. Joskus saatetaan ottaa sivuaskel saarnamatkalle kotimaakuntaan tai muualle pöpelikkösuomeen. Niin ja onhan meillä sinne EU:n syvän ytimen autuuteen piilotettuina 14 euroedustajaa, joiden aikaansaannokset ovat lähinnä hämärän peitossa, mutta varmasti ne ovat hyvin tärkeitä, koska niistä töistä palkitaan ruhtinaallisesti.
***
Koska intrigööri on savolainen syrjääni, ei sitä välttämättä ymmärrä kaikkea silleen avarasti eurooppalaisittain, puhumatikaan mistään globalisaation glooriasta. Minusta globalisaatio on lähinnä kaupallista, mistä saamme joitain murusia, sekä voimapolitiikkaa, minkä kanssa meillä ei pitäisi olla mitään tekemistä. Täällä Euroopan nurkassa on ollut tänne asti kohtuullisen rauhallista olla. Nyt on sitten meillekin tullut poliittinen ilmastonmuutos velkatornadoineen, jotka tekevät tuhojaan koko mantereella.
Olisiko päässyt käymään niin, että kun jotkut johtavat kokoomuspoliitikkomme taannoin päätyivät sellaiseen tulokseen, ettei ainakaan Venäjä ole mikään suurvalta, niin vähäteltiin siinä samalla meitäkin oikein urakalla? Takuulla siinä ajatushautomossa on lämmitelty sellaistakin ajatusta, että mikä on reilun viiden miljoonan ihmisen asuttaman syrjäisen Suomen asema Euroopassa ja koko maailmassa?
No, eihän tämä Suomi ole kummoinen tekijä, pikku rahoittaja kriisimaille, ei paljon muuta. Suomi on asukasluvultaan mallia mitätön. Maan enemmistön puhuma arkikielikin on kuin jotain inkkarimurretta. Ilman pakollista toista, mutta hienosti germaanisvaikutteista vähemmistökieltämme vaipuisimme varmaan kulttuurisesti Euroopan synkimmäksi takapajulaksi, keppanahönössä ojan pientareilla mölisemään.
Koska me olemme kaikesta ikuisessa kiitollisuudenvelassa muille eurooppalaisille, Suomi joutaa olemaan myös loputtomasti velassa eurooppalaisille ja amerikkalaisille pankeille. Sillä lailla kansa pysyy köyhänä ja kurissa. Fantastista!
Piankin se Suomen hyväksymä käytännössä avoin takauspiikki (mm. EVM-sopimus) kaiken maailman pankkiireille laukeaa. Kaikilla tukipaketeilla on tähänkin asti tuettu eri maiden nimissä lähinnä pankkeja. Maailman kaikkien aikojen suurin puhallus Amerikkojen ryöstön jälkeen on hyvässä vauhdissa. Kansalaiset ja demokratia jäävät tärkeämpien asioiden varjoon, koska poliitikot ovat nousseet itsensä pirun kanssa samoille rattaille ja sarvipäällä on ohjat.
Hölmöimpien poliitikkojen johtamilla euromailla, kuten Suomella, maksatetaan tietysti suhteessa eniten, sillä tyhmyydestä sakotetaan!
Mukavan Mario Montin kuuluisat maanmiehet, ne monen sortin mafiosot, voivat vain olla pankkiireille kateita. Mammuttipuhallus on mahdollinen vain niille, joiden takana on laki ja sen vahva käsivarsi. Toki "kunnian miehetkin" osaavat tienata, sillä Italiassa rikollisen talouden arvo on arviolta liki 40 miljardia euroa. Eikä siinä ole mukana yleistä veronkiertoa, mikä on vielä isompi juttu.
Vain muutamien vuosien kuluttua Suomen ennen itsenäinen valtio tullee olemaan kansainvälisen pankkiirimafian ja sen edustajien nöyrä käskyläinen. Kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä palkkoja ja eläkkeitä leikataan roimasti, sosiaalipalvelut ja tulonsiirrot minimoidaan. Saamme ehkä vain joitain armopaloja Brysselistä, jotta osaamme olla kyllin kiitollisia eurooppalaisille ystävillemme.
Ellet ole selvästi kiitollinen ja hymyile, sinut viedään kalterihoitolaan, kuten se yksi vähän sairas mies olympialaisten katsomosta. Hän oli nääs liian totisen näköisenä julkisessa arvokkaassa urheilutapahtumassa, eikä muistanut näyttää onnelliselta.
Valta on lopullisesti siirtymässä valtioita ja poliitikoilta eli demokratioilta rahoitus- ja sijoitusalan jättiläisille, sekä kansainvälisille megayrityksille. Joten oikeassa ne suomalaiset johtavat poliitikot taitavat olla omalta kannaltaan. Oma napa on heilläkin lähinnä. Kannattaa olla voittajan puolella.
Eurokupru.com - sinne ne kaikki ketaleet menneet on! Oliko tämä taas pessimistinen kaunakirjoitus? Oli kyllä, mutta vähän liian kesy. Kannattaa ajatella pahinta, ettei sitten pety niin pahasti.
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti