Ruotsin asevienti jyrää

Ruotsi on maailman johtavia aseiden valmistajia ja viejiä. Maan väkilukuun suhteutettuna Ruotsi on tappokaluissa maailman ykkönen jättäen yllättäen toiseksi mm. kivikovana sotilasmaana pidetyn Israelin. 

Aamulla selatessa satuin näkemään uutisen, minkä mukaan Ruotsalainen Kockumsin telakka valmistaa Australialle 12 huippumodernia sukellusvenettä. (Lisäys: Myöhemmin tämä sukellusveneitä koskeva uutinen osoittautui ankaksi, kuten jotkut Jas Gripen -kaupatkin. Mutta ostajia periaatteessa riittää.)

Kockumsilla on 300-vuotiset perinteet kuningaskunnan sotalaivaston hovihankkijana.

Australian sukellusvenekaupat ovat arvoltaan noin 26 miljardia euroa. Kauppa vahvistaa aikanaan voimakkaasti paitsi Ruotsin taloutta, myös Australian vedenalaisten laivastoa.

Melko tuoreiden uutisten mukaan ruotsalaiset pääsevät hovihankkijaksi myös Brasilian ilmavoimien hankkiessa uuden hävittäjänyrkin eli 36 kappaletta Saab Jas Gripen -hävittäjiä. (Tuokin määrä taisi supistua?)

Ranskalaiset ja jenkit jäivät nyt toiseksi, jälkimmäiset ehkä myös NSA:n salakuuntelujupakan takia. Hävittäjäkauppojen arvo lienee noin 3,6 miljardia euroa. Brasilia kehittää uutta rankempaa rassia tai Jassia yhdessä ruotsalaisten kanssa valmistamalla itse koneista 26 kappaletta. Tästä voisi päätellä, että Jas-koneiden kysyntä maailmalla saattaa kasvaa. Suomelle vain ei naapurin tarjonta taida kelvata?

Rauhanturvaajanakin maailmalla kunnostautuva Ruotsi on kaikkiaan yksi maailman suurimmista aseiden valmistajista ja viejistä. Kylmän sodan aikana kolme kruunun sotakone kehitti vahvasti monenlaista omaa tuotantoa, mikä teki jo kauan sitten mm. Boforsin tykit maailmankuuluiksi. 

Pienessä Suomessakin valmistettiin joskus Boforsille ainakin hyviä hylsyjä, kuulema ne kestivät hyvin ammuntakokeissa. Kokeissa lisättiin ruutia vähän kerrassaan, saatujen tosiaikaisten puhelinviestien mukaan lopulta tykki hajosi, mutta hylsy kesti.

***

Suomi on vielä pieni aseiden ja sotilaallisen tekniikan valmistaja- ja viejämaa. Pienenä tässäkin lajissa pysymmekin, sillä meillä nostetaan karmea julkinen älinä mm. joistain pienistä tykkikaupoista Egyptiin tai isommista panssariautokaupoista Sloveniaan. Kukaan muu ei varmaankaan voitele aseidensa ostajia niin rumasti kuin paha Suomi?

Suomessa teollisuus ei saisi muutenkaan tienata ihan joka jutulla, rauhanomaisessa tuotannossakin on erilaisia rajoitteita. Ehkä Suomessa jo valmistaudutaan selkä kyyryssä maailman teollisuusjättiläisten hikipajan asemaan? Itsenäisyydenhän olemme käytännössä jo menettäneet unionille ja globalismille eurorahan myötä. Se soppa vain sakenee joka kerta kun johtavat politsauruksemme käyvät EU:n ja euroryhmän huippukokouksissa.

Ruotsalaisia kyllä käy tässäkin talousmittelössä katteeksi. Kannattaisikohan sitä tuputusruotsia edelleenkin opiskella Suomessa, sillä länsinaapurista saattaisi vieläkin löytyä nuoremmille töitä? Norja siinä vieressä mahtavine öljyrahoineen on melkein ruotsinkielinen. Tanskallakin menee meitä paremmin oman kruununsa kanssa, vaikka salmien takana on pieni kielimuuri.

***
Mutta takaisin asiaan: Sukellusveneiden valmistuksesta Suomessa oli paljonkin kokemusta ennen toista maailmansotaa, mutta rauhansopimus kielsi meiltä semmoisen sotilaallisen sukeltelun. Jenkit tunnetusti torppasivat sitten paljon myöhemmin kylmän sodan aikoihin Rauma-Repolan tekemien aivan loistavien syvänmeren tutkimusalusten kehittämisen. 

Syynä Ruotsin vahvaan aseiden vientiin oli ja on, että naapurin omat puolustusvoimat ovat liian pienet riittääkseen yksinään vahvan aseteollisuuden asiakkaaksi. Aseet sisältävät usein edistyksellistä teknologiaa ja siksi suuret kertaerät ja monet asiakkaat ovat valmistajille elintärkeitä. Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutokset eivät heilauta tätä tosiasiaa mitenkään.

Ruotsi pitää kiinni sijoituksestaan kymmenen suurimman kansainvälisen aseviejän listalla.
Aseviennin koko määrässä kärjessä on maailman suurin talous Yhdysvallat, jota seuraa vahvana kakkosena Venäjä. Saksan teollisuuskone takoo kolmosena ja Kiina hakee asemia listan neljäntenä. Alankomaiden sijoittuminen kymmenen kärkeen voi myös yllättää.

Väkilukuun suhteutettuna Ruotsi nostaa sijoitustaan absoluuttisen aseviennin seitsemänneltä sijalta listan kärkeen. Ensimmäiseltä listalta tyysin puuttunut Israel nousee suhteellisella mittaustavalla toiseksi. Muista rauhanomaisista länsimaista listalle pääsee muun muassa Sveitsi, ja Lähi-idästä listalle nousee puolestaan Jordania.

Maailman kymmenen suurinta aseviejää myynnin arvolla mitaten 2010:

1. Yhdysvallat, 2. Venäjä, 3. Saksa, 4. Kiina, 5. Britannia, 6. Ranska, 7. Ruotsi, 8. Italia, 9. Espanja, 10. Alankomaat.

Maailman kymmenen suurinta aseviejää väkilukuun suhteuttaen vuonna 2010:

1. Ruotsi, 2. Israel, 3. Venäjä, 4. Alankomaat, 5. Norja, 6. Saksa, 7. Yhdysvallat, 8. Sveitsi, 9. Britannia, 10. Jordania. (Listan lähteenä: Sipri.)


Uudempaa tilastotietoa: 

Sotateollisuus teki 2016 kauppaa 1500 miljardilla taalalla.

Talouselämä kertoi 22.6. 2018, että kasvualasta on kysymys: Asevalmistajat esittelivät pitkiä ­tuliaseita puolustusvälinemessuilla Pariisissa viime viikolla. ­Asiakkaita todennäköisesti riitti. SIPRI-rauhantutkimus­instituutin mukaan maailmassa käytettiin viime vuonna sotilasmenoihin eniten rahaa sitten kylmän sodan ­päättymisen. 

Maailman yhteenlasketut sotilasmenot olivat 1 739 miljardia dollaria eli 1 539 miljardia euroa. Summa kasvoi yhdellä prosentilla edellisestä vuodesta. Yhtä maapallon asukasta kohden sotilasmenojen määrä oli runsaat 200 euroa. Eniten rahaa käyttivät suuruus­järjestyksessä Yhdysvallat, Kiina ja Saudi-Arabia.

9.8.2018: Maailmanloppu onnistuu nopeasti, sillä ydinaseita riittää.

2.2.2019:  Sotilasprofessori kertoo Ylen jutussa, mitä keskimatkojen ohjusdiilin romutus merkitsee. Vai olisiko ollut parempi kysyä sitä sotilaspastorilta?

5.2.2019:  Rajoitukset poistuvat ja ydinaseiden pelko viriää pitkästä aikaa.

12.2.2019:  Lennokkiparvia, taistelurobotteja...

7.5.2019:  Venäjän sotilasmenot paljon arvioitua suuremmat.

10.11.2019:  Ranska aikoo aseistaa satelliittejaan.

***