 |
| Halvempaa asumista, ehkä. Kukaan ei vain järkkää vuokra-asuntomessuja. Pullotalomessuja kyllä riittää. |
Intrigööri kuuluu heihin, jotka syystä ja toisesta luopuivat omasta talonrottelosta ja muista nk. omistusasunnoista jo yli 20 vuotta sitten. Suomen suuri lama kohteli kovin kourin ja siitä pitäen on asusteltu vuokralla siellä sun täällä ihan hyvästä syystä. Nyt vuokrien jatkuva nousu tarkoittanee sitä, että vanhuuden päivien asuminen pitää järjestää parakissa, jurtassa, korsussa tai kodassa.
Halvemmasta vuokralla asumisesta ei ole paljon toiveita. Vai olisiko sittenkin?
Jos lähtisi asvalttikylästä omilleen asumaan, kaikkia tuntemattomia tulijoita olisi tietysti karattava ajoissa metsän peittoon, sehän on Suomessa ikivanha perinne. Muistan yhdenkin kahvittelun 80-luvulla eräällä kunnantuvalla, missä sosiaalipomo naureskellen kertoi jotain semmoista, että "yritettiin mennä yhtä sivukylän mummoa tapaamaan, mutta nähtiin jo kaukaa, että sinne mummo häipyi metsään, että helemat paukkoi. Mummo oli vielä niin rivakassa kunnossa, että päätettiin jättää hänet rauhaan."
Vaikka oma kunto vielä sallisikin luomuna luonnon keskellä asumisen, on siinä talvisin omat haitakkeensa, vaikka luvan röllipeikon matkimiseen saisikin joltakulta tutulta maanomistajalta. Moderni nollaenergialla asuminen kodassa tai teltassa ei ainakaan onnistu, pyykitkin olisi pestävä ja itse pitäisi käydä ainakin kerran viikossa pesulla, kauppareissua vasten. Jos lähikauppaan saisi hygieniasyistä porttarin, olisi se tällekin kovanahkaiselle papalle aika noloa. Ja lähikauppoja on yhä harvemmassa.
Vuokrat nousukierteessä
Intrigööri tässä kärjistelee, mutta ei paljon. Vuokra-asunnon saaminen on aina vain vaikeampaa. Vuokrat nousevat energiaverojenkin takia kuin hiivataikina. Yksityisten vuokrantajien edusmies kyselikin äskettäin julki, että mistä enää löytyy vuokralaisia, jotka ovat valmiita maksamaan rankasti kohoavia vuokria.
Kiinteistöjen ylläpidon hinta kohosi viime vuonna yli 9 prosenttia ja nousu jatkuu. Ensi vuonna valmistuvissa asunnoissa vastikkeet olisivat ennusteen mukaan keskimäärin 4,5 euroa neliöltä, kun ne vielä toissa vuonna olivat noin 3,5 euroa neliöltä. Pääomavero nousee ja nostaa osaltaan vuokria osaltaan yhdessä korjaustarpeiden kanssa. Vuokrien ennakoidaan nousevat reilusti yli 10 prosentilla seuraavien kolmen vuoden aikana.
Maan hallitus saakin asuntosijoittajilta kehuja ohjelmastaan, missä selvitetään vuokra-asuntosijoittamisen sopivuutta eläkesäästämiseen. Jos ko. 1500 euron verohyöty tulisi tähänkin sijoitustoimintaan, se suosisi pitkäaikaista asuntoihin sijoittamista ja säilyttäisi yksityisten omistamat vuokra-asunnot pitempään vuokrattavina.
Korkeiden vuokriensa vuoksi julkisuudessa ollut vuokra-asuntofirma VVO tilittää kuulema omistajilleen, mm. ay-liikkeessä, enemmän osinkoa kuin monet pörssiyhtiöt. Suuret "yleishyödylliset" asuntojen vuokraajat ovatkin oikeasti kiinteistösijoitusfirmoja eli "bisneshyödyllisiä". Vain jotkut kunnalliset vuokrayhtiöt ovat vielä pysytelleet sosiaalisen asuntotuotannon ja kohtuullisen vuokratarjonnan raameissa.
Pienistä ja järkihintaisista vuokra-asunnoista on aina vain kova pula, eikä uusien vuokrakämppien rakentaminen ole nyt suosituin tapa laittaa pääomaa poikimaan. Tasainen ja varma tuotto pitkällä ajalla ei taida tarpeeksi kiinnostaa sijoittajia, ei se kiinnostanut ainakaan vielä joitakin vuosia sitten.
Yksityisten omistamia vuokra-asuntoja on Suomessa noin 250.000. Kaikkiaan asuntoja on Suomessa noin 2,5 miljoonaa, joista vuokra-asuntoja on vähän auki kolmannes. Vasta viisi vuotta sitten vuokra-asuntoja oli vielä yli 800.000, nyt niiden määrä on noin 760.000. Suhteellisesti eniten vuokrakämppiä on Helsingin seudulla, missä niitä on melkein puolet kaikista asunnoista.
***
Jokin aika sitten intrigööri ehdotteli, että ruuhka-Suomen vuokra-asuntopulaa helpotettaisiin siten, että jo "kuumimmilta työmarkkinoilta" poistuneille asujille tarjottaisiin mahdollisuutta muuttaa halvempiin ja väljempiin vuokra-asuntoihin maaseudun kyliin ja taajamiin. Mahtaako tuosta mitään tulla, kun päättäjillä on paljon suurempiakin murheita, kuten euron kriisimaiden talouden pönkittäminen? Maalle muutto on niitä asioita, mitkä jäävät jokaisen oman rohkeuden ja aktiivisuuden varaan.
Sinne pölhöjen ideoiden kuormaan voisi viskata vielä senkin ajatuksen, että uusia vuokra-asuntoja voitaisiin järkätä halvemmallakin kuin kolmelle, neljällä tonnilla neliö. Vaikka vain yhdellä tontsulla neliöltä. Silti voitaisiin saada siistejä ja toimivia ratkaisuja vuokralaisille tai myytäviksikin. Homepakolaistenkin määrä on kasvussa, ne pullotalot tai sisältä muoviin käärityt, yms.
Tarkoitan tässä mm. parakki- ja viipaletyylistä rakentamista, mistä Suomessakin on monenlaista kokemusta ja tarjontaa. Esimerkiksi metsäjätti UPM oli mukana kevyiden ja siistien väliaikaisasuntojen rakentamisessa Japanin tsunamin asunnottomiksi jättäneille. Suomen asuntopulaa ei tällä konstilla ratkaista, mutta olisi se lisänä rikka rokassa.
Parakeista ja merikonteista saisi aikaan vaikka mitä, pientaloista kerrostaloihin asti. Neliökustannukset jäisivät kohtuullisiksi, kierrätysmateriaaleja ja eri firmoissa kehitettyjä uusia tekniikoita voitaisiin hyödyntää. Kokeilujakin on tehty. Laitan oheen joitakin kuvia meiltä ja muualta, eivät ne ainakaan ihan hirveiltä vaikuta. Google löytää aiheesta lisää kuvia ja matskua. Kevyemmän ja halvemman asumisen tarjontaa on meillä kotimaassakin.
Pitääkö kaikkien ahtautua taajamien ja ankeiden lähiöiden kerrostaloihin kalliita remontteja maksamaan? Mutta joko maaseudulla ja pienemmissä kylissä asumisesta ollaan tekemässä lainsuojatonta? Huonokuntoisimpia vuokrataloja puretaankin joillakin paikkakunnilla, joilla väki vähenee.
Pitänee silti itse vielä unohtaa ne jurtat, kodat, sissitelttailut, korsun kaivamiset ja muut omat rölliviritykset? Kevät se vain tässä humeettia villitsee.
Konttiasuntoja myös asunnottomille.
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti