Tätä asiaa valaisevat mm. monet yltiösuvaitsevien kommentit, myös poliitikkojen taholta. Joku kyselee bloginsa otsikossa, pitäisikö sallia avioliitto ihmisen ja esim. hevosen kanssa. Tämä herätti minussakin syvän epätietoisuuden ja paljon lisää kysymyksiä.
Sukupuolineutraalissa avioliittohankkeessa jäin pohtimaan sitä, onko nyt lausunnolle lähtevässä lakiesityksessä varmasti otettu huomioon kaikenlaiset sukupuolisuuden ja neutraaliuden vivahteet ja variaatiot? Sukupuoliakin on valistuneimpien mielestä olemassa vaikka miten monta.
***
Jos vaikka esimerkiksi intialainen tai pakistanilainen eunukki eli hijra saapuisi pakolaisena Suomeen ja haluaisi avioliittoon jonkun toisen, tietysti jotain sopivaa neutraalia suuntausta edustavan henkilön tai ehkä useammankin kanssa? Entä sitten tällaisen uusperheen sisäiset tai ulkoiset adoptiot?
Intiassa eunukit eli hijrat on hyväksyty virallisesti kolmanneksi sukupuoleksi ja niin lienee tehty myös Pakistanissa, kumma kyllä. Määrite ei tarkoita sitä, mitä eunukeilla esim. sulttaanien hoveissa muinoin tarkoitettiin. Nykyajan hijrat saattavat olla sukupuolisesti täysin kykeneviä. Tähän erikoiseen ja laajaan joukkoon kuuluu myös paljon henkilöitä, jotka on alunperin määritelty naisiksi.
Epätietoisuutta lisää sekin ajatus, jos sukupuolineutraalius tarkoittaisi sitä, että seksuaalista suuntaustamistaan voisi myös sujuvasti vaihdella, eikä siinä värkeillä olisi väliä, vaan kulloisillakin tuntemuksilla. Joskus saattaisi ihmisellä aamulla olla vähän tyttömäinen olo. Illalla voisi tuntua oikein karjumaiselta. Ja siinä välillä voisi iltapäivällä olla väsähtänyt ruunamainen fiilinki. Kuinka suvaitsevaista sellainen monineutraalius olisi?
Huh, huh! Onkohan uuden lain valmistelussa todella otettu kaikki asiat huomioon? Tässäkin asiassa joudumme vain luottamaan valitsemiemme poliitikkojen loputtomaan viisauteen.
Mitä eläinten, heppojen tai hauveleiden kanssa naimisiin menemiseen tulee, siinä mennään ainakin heti huonon huumorin puolelle. Tai ehkei sentään ihan, sillä maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Jotkut kuulema todella tykkäävät eläinkunnan edustajista silleesti. Muistelen lukeneeni jostain, että joku jossain kaukana olisi tosissaan halunnut mennä aasinsa kanssa naimisiin.
No, eiköhän hyvä keskinäinen suhde ja säännöllinen huolenpito toisesta ihmis- tai eläinolennosta riittäisi pitkälle ilman virallistettua parisuhdetta tai avioliittoa?
* * *
Nykyisten etujärjestöjen ja lobbareiden taholta vissisti ohjattujen poliittisten päättäjiemme aikakaudella meille kansalaisille syntyy helposti tietovajeita, joiden täyttämisen estää viimeistään asioiden tai päätösten julistaminen salaisiksi.
Dragsvikin varuskunnan kohtaloon liittyvässä päätöksenteossa ei silti syntynyt mitään tieto- tai ymmärtämisvajeita. Kaikki asiaa vähänkin ajatelleet kansalaiset tajusivat jo alun alkaen, miksi ruotsinkielinen varuskunta haluttiin säilyttää nykyisen ärrkoopeeläisen puolustusministerin kaudella. Asiasta lienee syntynyt pientä epäselvyyttä vain poliitikkojen ja jonkin verran kai myös oikeusoppineiden parissa.
Kielipolitiikan tiimoilta Suomessa on lupa vedättää miten paljon vain. Mikään jyrääminen ja enemmistön yli kävely kalliin, mutta niin pakollisen vähemmistökielemme käyttäjien etujen vaalimisen takia ei ole liikaa. Tästä on enää turha jahkata. Antaa poikien vain palvella isänmaata siellä homeisissa ja hyisissä kasarmeissa, joiden seinissä vielä kaikuvat sisällissodan aikaisten punavankien vaikerrukset.
***
Pakkoruotsin säilyttäminen kouluissamme voi olla hyväkin asia. Johtavat poliitikkomme itse Mooseksesta lähtien ovat saattaneet meidät tilanteeseen, josta emme ehkä omin voimin selviydy. Euromaiden kriisipaketteihin liittyvät riskit vain kasvavat sitä myöten kuin uusia asioita nousee päivänvaloon. Ehkä riskien suuruus selviää todella vasta sitten, kun niitä alkaa realisoitua?
Kuvitellaan tilannetta, jossa saksalaiset vihdoin kyllästyvät pitämään aseteollisuuttaan ja pankkejaan yllä maksattamalla vientinsä Välimeren Nato-maihin koko euromaiden konkkaronkalla. Eivät teutonit muuten ehkä kyllästyisi, mutta kun eurossa ei ole mukana enää monta ns. AAA-maata, eikä tämän vuoden lopuilla ehkä yhtäkään. Tuskin saksalaiset haluavat itse ja yksin maksaa itselleen koko oman eurooppalaisen vientikauppansa. Eivätkä he ainakaan halua taata koko muuta maanosaa.
On mahdollista ja monien mielestä jopa luultavaa, että euroliitto hajoaa, kun talouskuri käy joissakin maissa mahdottomaksi, eikä siihen ole pitkä matka. Samalla se hajottaa koko nykymallisen EU-unionin. Hajoaminen ei kuitenkaan mitätöisi Suomen kriisirahastoille antamia kymmenien miljardien takuita korkoineen, sun muita vastuita. Olisimme taas ostaneet Saksasta ja muualta Euroopasta oikein rutosti ilmaa, mutta paljon suuremmalla summalla kuin se entinen valtion kruununjalokivi ja myöhempi kansanosakkeiden kunkku Sonera.
***
Alkavana torstaina lämpiää Kataisen "vanhan isännän" kuuluisa budjettiriihi, missä saadaan vääntää muutaman ykkösmiljardin säästöistä niin, että hallitus meinaa tosissaan hajota, mutta eihän sitä ei meille kerrota. Jos vielä pitäisi sopia jopa kymmenien miljardien eurojen kymmeniä vuosia kestävistä säästöistä, siitä ei suomalainen yhteiskunta ehjänä selviytyisi. Ei ainakaan yksin.
Venäjään emme koskaan uskalla liittyä, vaikka 1800-luvulla siitä saatiin hyviäkin kokemuksia. EU:n liittovaltion jäädessä haaveeksi, joutuisimme anelemaan ruotsalaisilta apua ja taloudellis-poliittista ohjausta. Ainoa keino selviytyä saattaisi olla valtioliitto ruotsalaisten kanssa. Ei siis hylätä pakkoruotsia. On me turjaanit ennenkin oltu niiden renkinä ja sodittu kunkkujen sotia, jopa satoja vuosia.
Eikä teilata kokonaan Wallinia. Nyt on rökitetty yhtä miestä jo liikaa. Jos joku pitäisi ottaa luokalle, se olisi Suomen pääministeri ja Euroopan kansanpuolueen varapuheenjohtaja Katainen, joka on mm. ollut saattamassa maamme konkurssin uhan alle kahdessa hallituksessa, ensin rahaministerinä Vanhasen myöntyvyyshallituksessa ja nyt pomona juoksupoikahallituksessa, siis suhteessa Brysseliin ja moniin muihin ihkuihin ja ihanan kalliisiin asioihin.
Urpilaistakin voisi syytellä, mutta lähinnä kokemattomuudesta vaativassa tehtävässä. Tai se syytös pitäisi oikeastaan kohdistaa SDP-puolueeseen. Urpilainen hirtti jo itsensä Kreikan takuus-vakuuksiin, mutta ne möröt säilöttiin salaisuuksien kammioon. Siis pidetään vielä kiltisti se pakkoruotsi, kuin vakuutuksena.
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti