 |
Sauron-siru on millin kanttiinsa.
|
Vaatetunnistimen voisi kiinnittää kulunvalvontaa helpottamaan esim. työvaatteisiin tai esimerkiksi potilaiden vaatteisiin dementiakodissa. Älyvaatteita ei vielä ole yleisesti saatavilla, ongelmia on pesunkestävyydessä ja tekniikan varmuudessa. Uudelle teknologialle löytyy tulevaisuudessa kutenkin monenlaista käyttöä.
Vanhanaikainen kaulaan ripustettava tai takkiin kiinnitettävä henkilökohtainen tunnistekortti voisi olla arkikäytössä vaatesirua turvallisempi. Mieleen tulivat heti suuret työmaat, toimisto- ja laitosrakennukset, joissa joku hämäriä puuhia harjoittava henkilö, vaikka ihan pelkkä rosvo, voisi pölliä työtakin ja kuljeskella miten haluaisi. Intrigööri on perusepäluuloinen äijä.
Tekniikan kestävyys on ratkaistu ainakin kaupan käyttämissä varashälyttimissä jo kauan sitten. Jos sellainen pikkuruinen piilohälytin herkiää häjyksi, se saattaa pysyä vaikka housujen takataskussa piilossa ja alkaa toimimaan vasta esim. parin vuoden kulutua vaatteen ostamisesta. Vaatteiden pesu ei ainakaan hälytintä vaienna.
En tiedä, vieläkö moisia kiusankappaleita käytetään. Yksi ikävä kokemus kaupassa tuli siitäkin tekniikasta aikoinaan. Piilohälytintä etsittiin sitten myyjän kanssa tosissaan ja lopulta se löytyi jo paljon pidettyjen samettifarkkujen takataskusta.
No, melkein kaikkea tekniikkaa voidaan käyttää oikein ja väärin, hyvin tai huonosti. Vaatetunnistimien kehittäminen kuulostaa kuitenkin järkevältä tutkimukselta.
* * *
Ja sitten asiasta suoraan foliopipoiluihin. Tässä osiossa ei kuitenkaan vielä opetella rakentamaan kotiin maadoitettua Faradayn häkkiä, eikä suunnitella pakoa Siperiaan.
Mutta kun työ- ja ehkä ulkoiluvaatteisiin laitetaan tunnistimia ja antenneja, eikö helpointa olisi laittaa kaikille pikkuinen etäluettava siru ihon alle kuin hevosille? Sehän olisi pelkkä näppärä toimenpide vaikka siinä samalla kuin uudelle kansalaiselle ja hallintoalamaiselle myönnetään kelakortti. Sirukortin päivityksetkin onnistuisivat etänä, kuten puhelimessa sim-kortille.
Ennen kuin nauretaan, muistetaanpa, että Suomessa on tapana ottaa uusia tekniikoita käyttöön jo melkein ennen kuin niitä on keksitty, eikä uuden teknologian toimivuutta tai käytännön hyödyllisyyttä ole varmistettu. Hinta ei ole este, kunhan uusi viritys vain maksaa paljon ja tuntuu päättäjistä upealta.
Tämä kaikki lienee vain ajastaan jäänyttä visiointia, sillä koko ajan kehittyvät nano- ja kvanttitekniikan sovellukset mahdollistavat monia asioita, joita ei osata edes arvailla. Tutkimus ja etenkin sotilaallinen tutkimus on aina paljon edellä siitä, mitä yleisesti tiedetään.
Joka tapauksessa millin kokoluokan sirulle tai bioistutteelle voitaisiin ladata ihan vaikka mitä. Uusi tekniikka mahdollistaisi ihmisen ja hänen elämisensä lähes täydellisen kontrollin. Ehkä inehmon varsinaisen toimintakyvyn tehostamiseen, kyborgisointiin, tarvittaisiin montakin sirua ja pientä säätöä? Mutta vain ensimmäinen asennuskerta sattuisi hiukan.
Byrokratia pelastaa?
Henkilösiruja ei meille tule heti huomenna, sillä onneksi elämme hirmuisen byrokratian maassa ja pian tiukasti säännellyssä liittovaltiossa, missä uusia asioita ei ole helppo ottaa käyttöön. Pikku esimerkkinä siitä on toinen päivän uutinen, minkä mukaan paikallinen luparuletti jarruttaa hyödyllisten pienten tuulivoimaloiden yleistymistä. Asiaa ei kuulema voida mitenkään ratkaista, eikä lupiin saada kunnissa yhtenäistä käytäntöä ennen kuin suurten tuulivoimaloiden kaikki lupa-asiat on saatu kuntoon. Jaha?
Lienee kuitenkin pieni ero siinä, rakennetaanko pieni tuuligeneraattori bensiksen mainostorniin tai liikerakennuksen katolle vai tehdäänkö johonkin tuulipuisto tai tuulivoimala jopa satametrisine pylväineen? Pikku tuulimyllyissä olisi niitä hiljaisiakin malleja, spiraaleita. Rakenteisiin voi yhdistellä aurinkopaneeleja. Ei luulisi olevan vaikeaa antaa lupa sellaiselle härvelille.
Sirut eivät paljon sähköä kuluta, ihmisen oma virta riittää. Ihmisen siru toimisi puurolla. Siruttamishanke vaatisi myös päätöksentekoa EU:n tasolla. Mutta ehkä komentoketju vielä oikenee ja kaikki asiat hoituvat pelkillä komissaarien käskytyksillä?
Suomeenkin saisimme EU:n Henkilönseuranta- ja kulunvalvontaviraston sivuosaston. Sellaisen sivukonttorin kuin nykyinen EKP:n kaitsema Suomen Pankki. Paikallinen osasto vaatisi tietysti vähintään 300 miljoonan euron budjetin ja muutamien satojen luonnollisten hyötyhenkilöiden muodostaman korkeasti koulutetun kaartin. Vähän niin kuin Evira, mutta isompana. Guggenheimilta taitaa vapautua hyvä tontti ministeriön 30-kerroksiselle uudisrakennukselle? Siinä sitä urakkaa riittää ja uusia työpaikkoja pukkaa.
Myös suora poliittisen tason ohjaus (kuin tapaus Dragsvikissa) olisi järjestettävä rajapintakäytänteineen vaikka sisäministeriön tai puolustusministeriön yhteistyönä. Jospa Suomeen perustetaan uusi loistokas sisäisen turvallisuuden ministeriö. Ministeriksi olisi hyviä ehdokkaita jo nyt mielessä. Sellaisesta ministeriöstä runsaine voimavaroineen saatiin ennen paljon kokemuksia mm. itänaapurissa, suurvallassa, jota nuo ministeriön kasvatit ja muut oligarkit vieläkin johtavat.
Siruttamiseen kannattaa ottaa jo valmiiksi myönteinen asenne, sillä sen edut yövartija-yhteiskunnalle ja kansalaisille olisivat kiistattomia. Olisi varmasti Valtion ja kesyjen hallintoalamaisten kannalta hyödyllistä, että kaikki olisivat ystävällisen huolenpidon kohteina aina ja kaikkialla. Passien, ajokorttien ja henkkareiden mukana kantamisen voisi unohtaa.
Maksutkin voitaisiin hoitaa sirun välityksellä, pienemmät veloitukset, kuten sakot, lähtisivät kansalaistililtäsi ilman tunnuslukuja. Isompiin maksuihin ei alamaisilla olisi yksin varaakaan.
Miksi huolestua?
Huolestumme tälaisesta tai emme, kasvavan kontrollin suuntaan olemme kuitenkin menossa. Kaikilla on jo nyt mukanaan siru- tai älykortteja, pian tulevat ne uudet vilauttelukortitkin. Kaikilla on mukanaan henkilöviestin, se nykyinen seurantalaite, mitä ennen sanottiin matkapuhelimeksi. Tarvittaessa paikkaseuranta onnistuu jo nyt, maksukorttien käyttöä voidaan kontrolloida, jne.
Uudet henkilöautot varustetaan jatkossa ainakin gps-paikantimella ja ajonesto-alkomittarilla. Tarvittavat ajoneuvokontrollin etälukijoiden anturit sijoitetaan mm. tievalaistukseen. Terveyskontrolli- ja pakkorokotusvirasto suunnittelee tiettävästi kuljettajan istuimeen myös ylipainotunnistinta. Ylipainosta menee lisää sitä tilapäistä autoveroa, tilapäinenhän sekin vero tai maksu oli joskus aikoinaan. Lisäksi ajoneuvon kuljettajan täytynee myös läpäistä etäohjatun ajotietokoneen suorittama pikainen mielialatesti ennen kuin ajokin rehu- tai jäte-etanolimoottori suostuisi käynnistymään. Myös polttokennojen avittamat sähköautot tulisivat vaihtoehdoksi.
Autoilu sujuisikin Uudessa Uljaassa Yhteiskunnassa turvallisesti, koska et enää voisi ajaa ylinopeutta, ajonohjausrajoitin estäisi sen. Myöhään iltaisin ja öisin moottoriajoneuvon käyttäminen vaatisi tietysti em. viraston tai ministeriön tietokoneen hyväksynnän julkisen liikenneväylän kulutusveroa varten.
Jos turvakontrolleista huolimatta onnistuisit jotenkin rikkomaan liikennesääntöjä, kuten pysäköimään laittomasti, sakotus sujuisi etänä. Kolmesta rikkeestä pirssi jämähtäisi pysäköintiruutuun, kunnes asia seuraamuksineen olisi selvitetty. Tarvittaessa Valvoja pysäyttäisi ajokkisi tien sivuun kesken matkan.
Linkki 2018: Sähköinen sakotuskin lienee tulossa?
***
Pikkuinen "Sauron-siru" ihon alla toisi monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia yksilön hyvinvoinnin kehittämiseen, terveydentilan tarkkailuun ja henkilökohtaisen turvallisuuden lisäämiseen. Kaupassakin saisit juuri sinulle kohdistettuja mainoksia. Intrigöörin tulotasolla tarjoukset olisivat halpahallien poistoista tai ruokakaupassa kanannahkalihapullista ja kumilta maistuvista sitkislenkkimakkaroista.
Intrigööri ei voisi julkaista blogiaan oman näytön ulkopuolella ennen kuin siru olisi ottanut yhteyttä Viestintäkontrollin ja Terveen Ajattelun Virastoon. Kaikki verkkoon lähetetyt tekstit, kuvat, videot, jms. pyörähtäisivät Viraston turvasensuurin läpi. Tämä tietenkin vain sen takia, ettei kenenkään mieltä pahoitettaisi tai kiihotettaisi, eikä itse verkkoa saastutettaisi. Törkypostauksen aikeestakin koituisivat kovat sanktiot. Oikeasti olisin näistä postauksista bannattuna.
Toistuvista väärinajatteluista tai kontrollin kiertoyrityksistä pääsisi Mielen ja Kehon Terveytykseen. Kuntoutus tapahtuisi esim. kuokkimalla Uuden Loistavan Yhteiskunnan ravintotuotannon Impivaaran kolhoosin pellava, kaali- ja jurttipelloilla. Poliittisesta ohjauksesta vastaisivat vihergenderpunikit ja komentokieli olisi ruotsi tai arabia.
Mikäpä siinä olisi rupusakin heimoveljien kanssa kuokkaa heilutella ja talikkoa taivutella. Kyllä kyborgina olisi helppoa, kun toiset ajattelisivat puolestani.
Ei vielä ihon alle, mutta sirulla valvotaan lapsia Brasiliassa, HS 23.3.
Mutta nyt 2018 niitä saa: Siruta itsesi vaikka Turussa!
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti