Tiedelehti Geologyssa julkaistun jutun mukaan kuulema merenpinta saattaisi nousta jopa 12 - 22 metrillä. Näin on, vaikka ihmiset onnistuisivat "pitämään" ilmaston lämpenemisen kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan.
Intrigööri ei tiedä, miten ihmiset voisivat jotenkin pidellä ja säädellä pallon lämpenemistä, mihin vaikuttavia tekijöitä on kovasti lukuisia. Hiilidioksidi on silti nykyajan virallinen pahis. Lämmittäähän se hiilihöpinä varmaan yhteiskunnan rahahanoista ja lainsäädännöstä päättäjiä paremmin kuin Suomen eduskunnan uudet torkkupeitot. Vai ovatko nekin kalliit viltit jo virttyneet?
***
Päivän pelotuksen aiheeksi nostetussa CO2-jutussa mennään kauas esiteollisen ajan taakse, johonkin ihmiskunnan kehityksen alkuhämäriin asti. Tyynen valtameren saarilta ja Uudesta Seelannista otettuihin kivi- ja maaperänäytteisiin pohjautuvassa tutkimuksessa verrattiin tilannetta aikaan 3,2 - 3,7 miljoonaa vuotta sitten. Silloin ilmakehässä oli tiemmä hiilidioksidia saman verran kuin nyt ja ilmasto oli noin kaksi astetta nykyistä lämpöisempi.
En tiedä, miten korkealla merenpinnat keskimäärin olivat silloin tarkasteltuna ajankohtana, miljoonia vuosia sitten. Ennusteltu merenpinnan nousu 12 - 22 metrillä vastaisi kai nykyisin sellaista tilannetta, missä Grönlanti sulaisi kokonaan ja suuria osia Etelämantereen mannerjäistä liukenisi jorpakkoon.
Ihan heti rantamökkiä ei tartte laittaa "lihoiksi", sillä merien hirmunousun väitetään toteutuvan vasta lähimpien tuhansien vuosien kuluessa. Tällä vuosisadalla merenpinnan ennustellaan silti kohoavan ehkä metrillä, siis noin sentin verran vuodessa.
Noinkohan on? Ehkä tulen lueskelleeksi väärin tai vääriä aiheeseen perehtyneitä blogeja, mutta toistaiseksi meret ovat pysyneet suunnilleen vanhalla mukavalla tasollaan. Ilmaston todellinen lämpeneminen lienee sekin vain vähäistä.
Faktaa on silti se, että viime jääkauden jälkeisellä ajalla, jolloin merenpinnat olivat jo vakiintuneet, erilaiset ilmastolliset muutokset ovat alueittain olleet hyvinkin rajuja. Ilmaston muutoksiin saamme ja jälkipolvetkin saavat varautua. Jossain on karmeaa kuivuutta, toisaalla sataa metrisotalla vuodessa.
***
Ai niin, se päivän pelottelu meinaa tässä postauksessa unohtua: Suomen kaksi nykyistä ydinvoimalaa Olkiluoto ja Loviisa ovat meren rannalla ja osin vain yhtä metriä meren pintaa korkeammalla. Jos meri nousisi sen metrinkin, saattaisivat voimala-alueiden pihat saada ilmaisen huuhtelun ainakin myrskysäillä. Myrskyjä ja mylväyksiä meilläkin piisaa.
Sitä en tiedä, miten paljon korkeuseroa mereen nähden on Olkiluodon ydinjäteluolaston sisäänkäynnillä, ei kai kovin paljoa. Tottapahan insinöörit tietävät, mitä tekevät? Mitä 400 metrin syvyiseen luolastoon tulviva vesi sitten aiheuttaisi hyvin suojatuille ydinjätekapseleille? Aiheuttaisiko se mitään vaaraa?
Onhan luolaston rakentamisen yhteydessä peloteltu jo tulevan uuden jääkauden vaikutuksillakin. Ydinjäteonkalossa lienee kuitenkin ennakoitu tulevaisuutta pitemmälle kuin minkään muun rakennelman osalta historiassa? Huippuvuorten siemenpankissakin ihmiskunnan tulevaisuutta on ajateltu pitkälti, mereen hukkumisen vaaraa siemenillä ei ehkä ole, mutta miten joskus tuleva uusi jääkausi siellä vaikuttaisi?
Vanhat syvät kaivokset Suomen mantereella täyttyvät vähitellen pohjavedellä. Näin on käynyt mm. 700 metriin asti kaivetulla Kotalahden entisellä nikkelikaivoksella Leppävirralla, missä intrigöörikin kävi joskus nuorena heppuna 600 metrissä kaivoksesta juttua tekemässä. Nyt siellä kaivoksessa iso ja syvä makean veden varasto, vaikka pientä se vesimäärä on läheiseen järvialueeseen verrattuna.
Myös Pyhäjoelle pykättävä uusi ydinvoimala sijoittuu ajastaan arveluttavan matalalle niemelle, löytyyköhän sieltä mereen metrinkään korkeuseroa. Toki maan kohoaminen Pohjanlahden rannalla jatkuu hiljaa, se auttanee asiassa.
Ydinvoimaloiden käyttöikä on, mitä se nyt on, 50 - 60 vuotta. Jos kuitenkin suuret mannerjäätiköt sulaisivat nopeasti, ydinvoimaloille ja muille rannalla asujille tulisi vetiset paikat. Siinä ei ehtisi pieniä sähkökatkoja murehtia.
***
Jos hurjia tsunamituhoja ei lasketa, tuskin ihmisille meillä tai muillakaan merien rannoilla tulee koskaan yhtä kiire kuin muinaisille asujille entisen Mustan meren rannolla, kun Bosborin kannas murtui vajaat 6000 vuotta sitten ja Välimeri ryöppysi äkisti kymmeniä alempana olleeseen jättialtaaseen. Siitäkö lienee saanut alkunsa taru suuresta vedenpaisumuksesta?
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3353
http://news.rutgers.edu/medrel/news-releases/2012/03/global-sea-level-lik-20120316
Ja pelottelu vain paranee, linkin lisäys 21.3:
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2012/03/valtamerille_aiheutuvien_tuhojen_hinta_nousee_tuhansiin_miljardeihin_3348368.html
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti