12.9.2013

Pois puute, pois kurjuus...

Intrigööri on ollut vähän nuupallaan, koska omien muka radikaalien ajatusten julkistaminen (joskus harvoin) blogissa on ollut pelkkää harrastelijamaista nyhveröintiä. Kokoomusnuoretkin pistävät aina vain paremmaksi. Voihan kehno!

Intrigööristä ei siis ole paljon mihinkään, mutta on sentään ilo todeta, että maailmanparannuksen ammattilainen, viher- ja muiden yleisasiain kakkosministeri H. Hautala jaksaa aina tarmokkaasti paneutua ihmisoikeuksiin ja köyhyyden poistamiseen, verorahoilla tietysti.

Näissä asioissahan on meillä Suomessa paljon tekemistä. Ihmisoikeuksia on tarjolla vain valikoidusti, mutta köyhyyttä riittäisi vaikka kaikille. No, ei sentään kaikille, sillä hallitushan tähtäsi viime vaalien alla veturipuolueensa sanoin "paremminvointivaltioon". Niinpä paremminvoivilla kansalaisilla meneekin yhä vain paremmin.

***
Viherministeri infoaa mm. ihmisoikeuksista ja köyhyyden vastaisesta työstä uusimmassa blogikirjoituksessaan, jos joku toinenkin haluaa valaistua. 

Ministeri yrittää siis pitää huolta siitä, että pieni, mutta sisukas Suomi lahjoittaa iloisesti hihkuen miljardin verran velkarahaa vuodessa maailmanparannukseen. Sillä pikku summalla  kattaisi vain reilun kymmenyksen julkisesta kestävyysvajeesta vuodessa, kai maailman tappiin asti.

Ministeri iloitsee näemmä siitä, ettei sikspakkihallituksen maatakaatavassa talousriihessä tehty lisää leikkauksia kehitysyhteistyön määrärahoihin. Myös Suomen ehdottomasti ja aina vain sitova sitoumus 0,7 prosentin bkt-tavoitteesta kehitystyöhön pitäisi kuulema saada toteutettua vuoteen 2015 mennessä. Valtion rahoitusvaje ei kai saa olla tässä tavoitteessa edes mikään hidaste? 

Apua kehitysrahoituksen kurjuuteen saadaan kuulema päästökauppatuloista, mitkä hallitus viisaudessaan päätti osoittaa kokonaan kansainväliseen kehitys- ja  ilmastorahoitukseen! Ministeri on puheenvuorossaan myös huolissaan siitä, ettei ilmastorahoitus vain järkyttävästi söisi köyhyyden poistamiseen tarkoitettuja varoja. Hyi sentään!

Ai niin, mutta, voihan valkoselkätikka kuitenkin! Kysymys ei ollutkaan meidän suomalaisten ihmisoikeuksien parantamisesta tai köyhyyden poistamisesta! Mutta toisaalta - onhan kehitysyhteistyö vuosien varrella tuonut työtä ja palkkaa todella suurelle joukolle suomalaisia! Muitakin suuria saavutuksia on varmaankin saavutettu?

Mitäs pienistä, kun meillä on maata kaata..., ei vaan johtamassa loistava puoluepoliittisen enemmistön diktatoorinen hallitus ja luottoluokituskin kunnossa! Taivasasioiden, eikun uskonto- ja sisäasiainministeri P. Räsänen näytti toisaalla lupaavan, että kyllä kotimaisille köyhille leipäjakeluissa riittää. Hätäkös meillä?

Intrigöörin mielessä kaikuvat vain vanhan laulun tai veisun sanat: "Ja taivaas on tarjona lapsillekin."

***





Ei kommentteja: