14.9.2013

Syyria ja Impivaara

Tappamisen taustavoima.
Intrigööri jää joskus tuijottamaan tyhjyyteen eli harjoittamaan tälle sivupersoonalle melko vierasta ajatustoimintaa. Mutta syvästi tiedostavasti, silleesti virallisen uussuomettumisen sapluunan mukaisesti intrigööri ei  osaa ajatella, se on tekemätön paikka.

Intrigööri ei olisi millään osannut ajatella esimerkiksi niin, että Syyriaan tai muihin jihad-rientoihin sotimaan menneet suomalaistuneet islamistinuorukaiset palaisivat joskus takaisin ansioituneina sotaveteraaneina tai -invalideina. He, ketkä sieltä joskus palaavat.

Niinhän eräs kolmannen kauden demarikansanedustaja äskettäin mesosi.  Että sotaveteraaneja hyö ovat. Jokohan punainen matto ja torvisoittokunta on varattu?

Kyseisestä kansanedustajasta, hän on muuten kotoisin Siilinjärven maankuulusta ajatushautaamosta,  ei kukaan Savossakaan ole aikaisemmin kuullut oikeastaan mitään. Nyt oli kai sitten pitkään harkitun ulostulon  paikka?

***
Siitä saisi loputtomasti keskustella, kuka on terroristi ja kuka vapaustaistelija. Osalla Suomeenkin  jostain etäältä "ylevästä toiseudesta" kotoutuneista nuorista miehistä veri vetää sotimaan, kai uskonaatteiden puolesta ja tai niiden nimissä. Näitä lain tulkinnoissakin pyhitettyjä aatteita ei nykysuomettumisen aikakaudella saa arvostella, joten on parempi repostella vain meidän suomalaisten, sekä toisten europidien tapoja ja tekosia: 

Eli ei meidän perisuomalaisten kannata verhoutua hyveellisuuden kauhtanaan, sillä Suomessa ja Ruotsissa tuetaan terrorismia, veli venäläisten mielestä. Ikivanhojen tulkintojen mukaan venäläiset ovat ainakin osittain suomensukuisia. Lopultahan kaikki ovat kaikensukuisia, mutta siitä on paljon epäselvyyttä, kuka on mistäkin kotoisin. Kukaan ei kuitenkaan ole semmoinen ihminen, josta sanotaan, ettei tuo ole mistään kotoisin.

Intrigööri on muutamia kertoja yrittänyt saada tolkkua tuosta pahamaineisesta Kavkazcenterin sivustosta. Siitä kyllä syntyy heti semmoinen vaikutelma, videoista varsinkin, että kiivaat ja kovaotteiset musulmaaniterroristit siellä riehuvat ja paasaavat. Osassa vidoista näyttäisi olevan silkkaa esittämistä, osassa ei ole, vaan siellä näytetään ehtaa tappamisen meininkiä. Venäläiset eivät ole sivustolla suosittu kansanryhmä, voi syystä puhua heitä vastaan kiihottamisesta.

Myönnän kyllä, että varsinkin takavuosina olin aika myötätuntoinen tsetseeneitä kohtaan, sillä heidät itsenäistymisaikeineen jyrättiin Venäjän sotakarhun toimesta pahasti. Muistan vieläkin joskus Tsetsenian ex-presidentti, kenraali  Dudajevia, jonka satelliittipuhelun Moskovaan venäläiset suuntivat ja kuittasivat ohjuksella. 

Syyriankin sotaan sotkeutuneet kurdit ovat toinen kansa, jolle jo soisi oman itsenäisen valtion. Monien valtioiden alueella asuvien kurdien itsenäisyyshankkeet ja -sotimiset ovat nekin jo vanhaa perua.

Tsetseniassa sota muuttui julmaksi sissisodaksi ja silkaksi terrorismiksi, puolin ja toisin. Rauhankyyhkyt ammutaan siellä päin ja Venäjälläkin alas nopeasti. Kai sen konfliktin kanssa on vain elettävä, koska harvat rauhantekijät ovat vähissä tai heidät murhataan. Mikään ei ole uutta maanpiirissä, sillä tsetseenien ja venäläisten kahinat ovat jatkuneet satoja vuosia. 

***
Syyrian sisällissodasta ei osaa sanoa, mikä tai kuka siinä ikivanhassa maassa on julmin pahis, Assadin hallinto sotilaineen vaiko jotkut kymmenistä tai jopa sadoista vastarintaryhmistä. Pahuutta voisi siellä varmaan leikata ilmasta voiveitsellä.

Assadin joukot ainakin ovat syyllistynyt kaasuhyökkäyksiin ja tietysti koko ajan maan vahvan sotakoneen käyttämiseen siviileitä vastaan. Vihollistaistelijoiden erotteleminen siviileistä lienee Assadin armeijalle noissa kaupunkisodissa melkein mahdotonta. Kaasuhyökkäyksiä ovat luultavasti tehneet myös jotkut vastarintaryhmistä. 

Assadin joukkojen kunniaksi on sentään todettava, ettei siltä puolelta ole nähty vielä ihmissyöntivideoita. Syyriassa on keitetty jo pitkään myrkkysoppaa, mihin kenenkään ulkopuolisen ei luulisi haluavan sekaantua. Naapurimaihin onnekkaasti päässeitä ja vielä pääseviä pakolaisia pitäisi auttaa nykyistä paremmin. Tähän tarkoitukseen voisi ehkä pistää siivun niitä Suomenkin maailmanpelastusmiljoonia.

Obaman liittolaisineen pitäisi ainakin yrittää estää varsinaisten sotatoimien leviäminen naapurimaihin. Kauheinta seurausten kannalta olisi, jos lopulta kai kuitenkin tappiolle jäävä Syyrian nykyhallinto iskisi ohjuksineen ja kemiallisine myrkkyineen Israeliin. 

Jos Assadin ilmavoimat tuhotaan, kuten kai Obaman kenraalien suunnittelemissa iskuissa tehtäisiin, jäisi jäljelle vielä paljon pahaa arsenaalia. Biologisista aseista ei kukaan ole vielä puhunut, toivottavasti niitä ei ole. Ydinaseita tulee pian peliin Iranin suunnalta, ellei niitä ole siellä jo tehtykin? Joka tapauksessa Assadin Syyrian kaatuminen merkitsisi Iranin entistä pahempaa eristämistä ja yhä tiukempaa aseistautumista hyökkäysten varalta.

Kuten joku jossain totesikin, Israel ei koskaan jätä kostamatta.  Israelilla on sitäkin tarkoitusta varten maailman modernein ja alueellisesti vahvin sotakoneisto. Vaikeutena tulisi varmaan olemaan se, mihin iskeä ensin eli mitkä vihollisista olisi syytä heti iskeä littanaksi.

Lähi-idän ainoa oikea demokratia Israel puolustaa tietenkin aina itseään ympäröiviä vihollisiaan vastaan, sen pitäisi olla kaikille selvää. Siis pitäisi, vaan ei ole. Monet mm. Suomessa ja Ruotsissa pitävät Israelia aina peruspahiksena, kuten amerikkalaisiakin. Venäläisistäkään ei meillä poliittisesti oikeasti paljon välitetä, mikä on virhe. 

Mitähän tässä suuressa asetelmassa painaa se, että Israelista on tulossa suuri öljyn ja maakaasun tuottaja? Öljy voitelee näppärästi valtapolitiikan laakereita. USA liittoutunee Israelin kanssa entistä tiukemmin, jos mahdollista.

Syyrian naapurimaista vaarassa on myös Libanon, missä ovat myös poliittisten sotahaukkojemme sinne lähettämät suomalaiset rauhanturvaajat. Ainahan me impivaaralaiset ajattelemme myös suomalaisia.

Kaiken aikaa julman ja sekavan sotimisen jaloissa on paikallinen siviiliväestö, mikä aina joutuu sotahullujen sivullisiksi ja myös suoriksi uhreiksi. Syyria näyttää täältä kaukaa kuin joltain Danten helvetin kuvitukselta.

***
Intrigööri yritti pitkään olla kirjoittamatta mitään Syyrian tilanteesta, mutta ei ihan malttanut. Taustalla on sekin, että puolustin pari vuotta sitten (täältä nanotasolta) Gaddafin kaatamista, mutta jälkikäteen on epäilyttänyt, olinko ihan viisas. Olisiko lännen kannattanut kesyttää Gaddafi poikineen hyvissä ajoin, se olisi ollut melko pitkälti mahdollista, eikä vuosien varrella vain pommittaa ja eristää Libyaa?

Sitä on tietysti enää myöhäistä kysellä, Libyan tilanne vakiintuu, sitten joskus, vuonna 2100? Ei näitä kaikkia diktaattoreita voida kesyttää. Pieni Suomi teki osuutensa, kun Halonen kävi taannoin tervehtimässä Assadia, mutta hukkaan meni koko reissu, kaikkine hienoine kunniamerkkeineen.

***
No niin, nytpä on tarkasteltu Lähi-Idän politiikkaa sillä jonniinmoisella asiantuntemuksella, minkä vain tavikset hallitsevat. Mutta ei sovi unohtaa kokonaan postauksen otsikossa mainittua Impivaaraa.

Ajattelin tänä aamuna sitäkin, että kyllä me suomalaiset vielä saatamme saada Impivaaran takaisin. Suomen talous kurjistuu,  euroliitto rapautuu ja ehkä hajoaa. En ole ihan varma, hajoaako euro tai EU kokonaan, mutta työttömyys, köyhyys ja kurjuus ainakin leviävät kuin ennen hyppykuppa siellä jossakin.

Tästä me nousemme, omin voimin, ainakin ensin isolle kivelle ärjyjä eurosonneja ja pahoja pankkiirihärkiä karkuun. Impivaara, täältä me tullaan! 

"Tullaan, tullaan, toimehen me tullaan. Vielä on viitonen kahviin ja pullaan."


***

Ei kommentteja: