Intrigööri innostui taas keväisistä luontohavainnoista. Laitan tähän katsauksen poliittiseen linnustoomme, kevyen kevätbongauksen hengessä.
Suomessa harrastettavan politiikan sisällöstä meikäläinen saattaa nykyisin ymmärtää yhtä vähän kuin kvanttien lomittumisesta hiukkaskiihdyttimessä.
Pian on kumminkin tulossa vain kerran neljässä vuodessa tapahtuva lajineutraali parvipesintä Arkadiankukkulalla.
Kuunnellaan nyt tarkasti poliittisten siipiveikkojen ihmismyönteisiä kukerruksia, sillä pian meille on tarjolla vain parviälyllistä hysteriaa, teräviä kynsiä ja nokkimista.
Tiivis katsaus lajistoon:
Kepukurki: Iso lintu, jopa 120 senttinen, pitää kovaa ääntä, kaukomatkoilla lentää auroissa. Kurjet syövät mitä vain, kuten sammakoita, jyrsijöitä, kalaa, toisten lintujen poikasia, mutta myös maalaismaisemissa viljaa, perunoita ja marjoja. Soilla kahlailevat kurjet avioituvat vasta aikuisina, 4-6 -vuotiaina, eikä eroaminen parisuhteesta ole tapana. Munia tehdään yksi tai kaksi. Kurki osaa uida ja juosta kovaa. Populaatio Suomessa lienee kasvussa. (Lisäys: Neljässä vuodessa suo kyllä ehtii jäätyä ja kurki kuolla?)
Sosdemsieppo: Pienestä koostaan huolimatta siepoilla on karu luonne, sieppopari voi häätää toisia pikkulintuja pois pesistään ja koloistaan. Tappelut ovat verisiä. Siepot voivat ajaa raivona oravankin pois pesältään. Uros lähtee keväällä herkästi vieraisiin ja tekee usein poikueen toisenkin naaraan kanssa. Vain naaras hautoo. Laji hävittää uutterasti tuhohyönteisiä. Viihtyy pihapiireissä, on rauhoitettu.
Kokoomuskäki: Käki munailee lajityypillisesti 10 - 20 kertaa kaudessa, mutta teettää työt toisilla eli on pesäloinen. Käenpoikaset tuhoavat isäntälintujen poikaset tyrkkimällä ne pois pesästä. Käki munii aina sen lajiin pesään, jossa se on itse kasvanut. Se on havaittu munineen kymmenien eri lintulajien pesiin. Uros kukkuu kuuluvasti, naaraan ääni on kipakka pulina.
Vihervästäräkki: Västäräkki pesii kivimuurien rakoihin ja muihin sen kaltaisiin luonnollisiin tai ihmisen tekemiin rakennelmiin. Hyönteissyöjä. Se syö selkärangattomia otuksia, matoja, äyriäisiä ja nilviäisiä, sekä leivänmuruja ja ruoantähteitä. Lintu keikuttaa koko ajan hermostuneesti pyrstöään ja ääntelee lakkaamatta.
Vasurivaris: Varis on kaikkiruokainen, se syö myös toisten lintujen munia ja poikasia ja ruokkii poikasiaan oksentamalla venyvästä kurkkupussistaan. Varis rääkyy aina kovaa ja pesimäaikana käy joskus ihmisten kimppuun. Poikasena lintu kesyyntyy helposti ja on oppivainen siivekäs.
Persupöllö: Soidinhuuto on voi kuulostaa kammottavalta: korkea huuu, sitten tauko ja väräjävää huutoa. Lintu voi myös parkua. Kolopesijä, yö- ja hämärälintu, joka elää jopa 21-vuotiaaksi. Munia kertyy kaudessa 1 - 8, pesimäaikana pöllerö on agressiivinen. On tavallisesti paikkalintu, kestää talvet ja pakkaset. Pää kääntyy 180 astetta, lentää äänettömästi.
Ruotsinrääkkä: Tämä rääkkä on maalaismaisemassa elävä rantakanalaji, joka taantui voimakkaasti 1900-luvulla. Kesäyön narisijaksikin sanotun linnun soidinääni on kaksiosainen, sekunnin välein toistuva rääk-rääk. Nokka kiinni lintu on onneksi hiljainen. Munia naaras pukkaa jopa 13 ja hautoo ne yksin.
Kristilliskurppa: Huhtikuusta heinäkuuhun koiras lentää soidinlentoa puiden latvojen tasalla, se ääntelee kurnuttavasti ja välillä sipisten. Suurilla silmillään kurppa näkee 360 astetta päätään kääntämättä, se huomaa herkästi, mistä päin tuulee.
Arkadianmäelle ovat tyrkyllä lisäksi mm:
Ipuhippiäinen: Suomen ja Euroopan pienikokoisin lintu, pallomainen kroppa, lyhyt niska ja iso pää. Ohut ja korkea lauluääni, levoton kuusimetsien lintu, talvisin ovat tinttien seurassa. Osaa pakkasella pudottaa ruumiinlämpöään jopa 10 astetta, tarvitsee silloin 3 grammaa rehua päivässä. Pallomainen pesä, 8 - 12 munaa.
Muutoshaukka: Ronski keskikokoinen petolintu. Soidinlennossa maaliskuussa koiras lentää reviirin yllä hidastetuin siiveniskuin ja käkättää. Pesii korkealla männyssä tai kuusessa, munia 3 - 5. Saaliseläimiä ovat mm. varislinnut, kyyhkyt, kanalinnut, rastaat, oravat ja jänikset. Kokonaan rauhoitettu, munat ovat kysyttyjä, sillä niitä trokataan.
( Lisä: Valkopaskahanhiksi ei oikein viitsi nimetä edes pöljimpiä poliitikkoja, on se sen verran hankala populaatio. Hollannissa noita hanhia kuulema ajetaan kontteihin ja kaasutetaan pois päiviltä, koska niiden määrä on ihan tolkuton. )
***
(Luettelo suomen linnuista, Wikipedia.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti