12.4.2015

Kansanmurhien karmea perintö

Kauhea historia toistui, aikaa kului melkein sata vuotta.
Vasemmalla ottomaanien kalifaatin armenialaisuhreja. 

Oikealla  uuden "Isis-kalifaatin" raakalaista 
vain naurattaa.
Paavi oli syystä murheissaan ja huolissaan, kun hän muisteli ottomaanien kalifaatin, osmanien valtakunnan eli silloisten turkkilaisten tekemää armenialaisten kansanmurhaa vuonna 1915. 

Turkkilaisten vieläkin ankarasti kiistämien armenialaisten terrorististen joukkomurhien seurauksena arvioidaan miljoonan, jopa puolentoista miljoonan armenialaiskristityn saaneen surmansa ensimmäisen maailmansodan aikana, noin sata vuotta sitten. 


Armenialaisten vainoja oli Turkissa myös aikaisemmin, jo 1800-luvulla. Armenialaisten kansanmurhista tai vainoista tässä ja tässä.


Turkin parin miljoonan armenialaisvähemmistö oli ensimmäisen maailmansodan aikoihin pääosin lukutaitoista ja osin melko hyvin pärjäävää porukkaa. Turkin islamilaisen enemmistön laita oli tuolloin toisin. Kansan kateuskin siinä lietsottiin kaiken muun ohella vainojen sytykkeeksi, kuten myös muualla joukkotuhontoja ja kansanmurhia tehtaillessa maissa myöhemmin.


Paavin puhe kansanmurhasta sai tietysti aikaan kiivaan vastareaktion Turkissa. Turkin naapurissahan Syyriassa riehuu eräänlainen vanhan kalifaatin perillinen, islamilainen valtio Isis, minkä uhrien määrä vain kasvaa.


***

Vilkaisin googlen kuvahaulla armenialaisten kansanmurhasta kertovia kuvia ja sitten Isiksestä kertynyttä kuva-aineistoa ja kyllä se hiukan yllätti. Sata vuotta on vierähtänyt, mutta se ei näytä mitään painavan. Ihmisiä kidutetaan ja päitä katkotaan. Murhaajat ovat yhäkin raukkamaisen julmia, heillä on käytössä samat ikivanhat tavat ihmisten kiduttamisessa ja tappamisessa. Avuttomat siviilit ja sotavangit ovat noille tunnottomille paskiaisille kaikkein mieluisimpia häpäistäviä ja murhattavia?

Vanhan ja uuden islamilaisen kalifaatin murhaorgiat ovat kuin suora jatkumo väliajan jälkeen. Ihmisten irtopäitä esitellään kuvissa, murhatun ja näännytetyn väestön ruumiita on suurissa kasoissa. Siviilejä, naisia ja lapsia lahdataan, hirtetään, raiskataan... Ketään ei säästetä kuin ehkä joskus verirahojen, lunnaiden toivossa.


Mitä tästä pitäisi päätellä? Kansanmurhien aika ei vieläkään ole ohi. Toivottavasti kaikkein suurimmat sellaiset eivät ole vielä edessä. Mahdollista se olisi ainakin, jos uuden kylmän sodan päätteeksi käytettäisiin moderneja joukkotuhoaseita, mitkä eivät rajoitu pelkkiin ydinohjuksiin. 


Sodan hurtat tempovat jo Euroopassakin ketjujaan. Uskotaan nyt vielä, että ne ketjut pitävät. Toivotaan, että kaikki on vain suurta valtapeliä. Jos sotakaluja ei uskalleta käyttää, niillä näemmä pitää edes uhitella.


Varoitan kuvalinkeistä, kuvat eivät sovi herkemmille!


Kuvahaku armenialaisista.


Kuvahaku isiksestä.


***


Lisäyksiä


USA tunnusti armenialaisten kansanmurhan.

Armenia muisti uhreja.  


Kurditkin Saddamin uhreina.


Lisäyksiä 2017: 


Suomi ei uskalla ottaa kantaa armenialaisten kansanmurhaan.


Isiksen uhrien joukkohautoja löytyy lisää.



***

Ei kommentteja: