Yhden asian puolueet

Talouselämän eilisessä vaalitebatissa pohdiskeltiin, murtuuko vielä suurten puolueiden valta. Eduskuntapuolueiden haastajia on joka vaaleissa kymmenkunta. Muualla Euroopassa puoluekenttä on muuttunut ja mullistunut paljon enemmän kuin Suomessa.

Useimmat tebatissa eivät oikein lämmenneet pienpuolueille, vaikka ainahan saa yrittää: 

Lasse Laatusen, (työmarkkinamies, EK), mielestä paras puolueiden määrä olisi kolme: Kokoomus olisi yhtä kuin oikeisto, vasemmisto muodostuisi demareista ja vasureista, keskusta koostuisi kepusta ja persuista. Yhtään uutta puoluetta ei Laatusen mielestä asioiden hoitamisen kannalta tarvita, nykyisissäkin on liikaa.

"Yhden asian puolueet",  Vihreät, Kristilliset ja Rkp voisivat Laatusen mielestä hajautua em. kolmeen suureen puolueeseen. Laatunen myöntää mallinsa olevan utopistinen. Persuille hän ennustaa tulevan noutajan, kun taitava Timo Soini joskus jättää politiikan.

Matias Turkkila, (päätoimittaja, persut),  sanoo uusien puoluehankkeiden olevan terveen demokratian tunnusmerkki, mutta tyhjästä puoluetta pystyyn nostavilla on edessä kivinen tie. 

Kiviä uusien puolueiden polulla ovat Turkkilan mielestä myös politiikan kiertolaiset eli "henkilöt, jotka ovat riitautuneet aiempien kumppaneidensa kanssa ja tarrautuvat uuteen puolueyritelmään kuin kärpänen liimapaperiin".

Maria Kaisa Aulan (entinen lapsiasiavaltuutettu, kepu) mukaan puolueet uudistuvat henkilökeskeisen ja suhteellisen vaalitapamme vuoksi sisältä päin. Tällaisia muutosvoimia ovat vihreys, sekä myös maahanmuuton ja EU:n kritisointi. Henkilöityminen ei ole vain pahasta, sillä se tuo vastuuta äänestäjille. 

"Viime aikojen poliittiset sekoilut ovat pääasiassa puoluejohtajien heikkoudesta ja osaamisvajeesta kiinni."

Suvi-Anne Siimes, (Telan toimitusjohtaja ja entinen vasurien pj), antaa vahvaa tunnustusta persuille.  Persujen nousua neljän suuren puolueen joukkoon hän pitää historiallisena saavutuksena, olipa puolueen politiikasta mitä mieltä tahansa.

"Puolueiden määrää olennaisempaa olisi pohtia sitä, miksi niin monilla on tunne siitä, että he eivät tule kuulluiksi", Siimes sanoo. "Demokraattisen yhteiskunnan kantasanoja ovat kansalaisuus ja yhteisyys. Molemmat ovat murroksessa. Ja molempia pitäisi rakentaa uudestaan."

Ilkka Suominen, (ex-ministeri, kok) toteaa, ettei puoluekenttä ole ollenkaan vakaa. Suominen perää päätöskykyistä hallitusta ja toivoo, ettei ainakaan 2011 sixpack palaisi.

Liisa Hyssälä, (Kelan pääjohtaja, kepu), toteaa demokratiavajetta syntyvän äänestämättömyydestä, syrjäytymisestä ja huono-osaisuudesta. Hyssälä perää lisää puolueiden valtaa pitkien listojen muodossa. Hän haluaa nettiäänestyksiä ja uskoo, että uusiakin puoleita syntyy. "Islamilaisen puolueen näen tulevaisuuden Suomessa mahdollisena."

Teivo Teivainen, (maailmanpolitiikan professori), uskoo, ettei jytkyjen aika ole ohi.

"Persujytky oli osoitus siitä, ettei Suomenkaan puoluekenttä ole täysin vakaa. Eurooppalaisia esimerkkejä on myös vasemmiston nopeasta noususta."

"Kreikan Syriza ja ehkä vieläkin nopeammin Espanjan Podemos ovat onnistuneet kanavoimaan kansalaisten tyytymättömyyttä vasemmistodemokraattisten puolueiden kautta. En pidä lainkaan mahdottomana, että jotain vastaavaa voisi tapahtua myös Suomessa."

***

Ettei tämäkin postaus menisi tosikkojupinaksi, se vaara on aina vaanimassa, laitan vielä linkkejä puolueisiin ja noihin Laatusen mainitsemiin yhden asian puolueisiin: 

Vihreiden "mainoksia".

Kristilliset, ym.

Rkp, ym.

***