Macron tulee patonki kainalossa

Macron testaa patonkia.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron tulee viikon päästä Suomeen viralliselle vierailulle yhdessä puolisonsa Brigitte Macronin kanssa.

Intrigööri ei juuri perusta koko ukosta, mutta koska kysymyksessä on virallinen vierailu, on tietysti mukavaa, että saamme voimaantua hienosta ranskalaisesta visiitistä! Ja Marseljeesi, sehän on yli rajojen ylevöittävä kansallislaulu.

Jos aiotusta Suomen ja Ranskan puolustusyhteistyöstä tulee tosi, Suomi vahtii jatkossa Ranskan ja EU:n etuja Sven Tuuvan lailla myös Afrikassa ja Lähi-idässä. Väliäkö sillä, että Suomen omat rajat ovat liikaa auki myös kaikkien tunnistamattomien tulla ja jäädä tänne syytingille oleskelemaan. 

Suomalainen puskajussi olisi siten tulevaisuudessa yhtä hyvin kotonaan Afrikan savanneilla, viidakoissa ja autiomaissa kuin taatot olivat Karjalan männiköissä. Noin saattaisi sanoa ainakin pusk.., puolustusministeri Jussi Niinistöstä, joka leipoo osaltaan Suomesta pientä kriisinhallinnan suurvaltaa. 

***

Tiettävästi Macronin vierailua varjostaa kuitenkin tärkeää lievempi kulttuurinen kriisi. 

Suomalaiset marjaviinit ovat sinänsä hienoja tuotteita, joissa on mukana keskiyön auringon ainutlaatuinen vivahde. Marjaviinit eivät kuitenkaan lainkaan uhkaa ranskalaisten viinien uljasta perinnettä.

On kuitenkin toinen asia, mikä on syvällä ranskalaisessa sielumaisemassa. Se on leipä. Suomessa lienee syyllistytty häikäilemättömään kulttuuriseen omimiseen, mikä yleisestikin uhkaa yhteistä maailmamme pahemmin kuin jokin ilmastonmuutos, jollaisia on ollut aina, miljoonia vuosia.

Ranskanleipä, ranskis.

Ranskalaisilla on syytäkin pikkuisen pahastua, sillä täällä Euroopan nurkassa on kymmeniä vuosia mussutettu höttöistä ns. ranskanleipää, joka ei lainkaan sama asia kuin se kaikista ranskalaisin leipä, patonki. Suomalaiset ovat luvatta leiponeet, myyneet ja syöneet pullamaista ja lähes mautonta ranskanleipäänsä pätkääkään ranskalaisen leipäkulttuurin juurista välittämättä.

Pariisin varpuset ovat sirkuttaneet, että Ranskan presidentti on ollut yhdessä puolisonsa kanssa tästäkin asiasta vähän myrtsinä. Jos Ranska mainitaan, silloin vaalean leivän soisi olevan patonkia.

Saattaa olla, että Macronit huomattavat siitä hienostuneesti tuomalla mukanaan Mäntyniemeen pari tuoretta patonkia. Punkkua ja valkkaria saattaa tulla kanssa. S'il vous plait ja silleesti.

Patonki, paguette.

Kulttuurinen omiminen on ikiaikainen ja hyvä asia, mutta sekin hommeli pitäisi hoitaa oikein. Tarkoitus on vaihtaa ja vähin omaksuakin maiden ja maanosien välillä myönteisiä asioita, kulttuureihin, ruokailuun, juomiin ja monenlaisiin hyviin tapoihin liittyen.

Kulttuurinen vuorovaikutus ei saisi tarkoittaa ihmisten tai peräti kansojen vaihtamista keskenään, sillä sellainen ei olisi enää kulttuurista, eikä järkevää meininkiä! Silloin mentäisiin jo törkeän omimisen puolelle.

***
Mutta takaisin asiaan: Suomen ulkopoliitiikan kiistaton johtaja presidentti Sauli Niinistö matkustaa tänään Neuvos.., eikun Venäjälle. Kekkosen aikaan tuo usein toistuva viesti viitottiin pyyhkäisemällä kämmenellä päälaen yli ja sitten vetäisemällä etusormella kurkun poikki. 

Nyt moisiin viittomiin ei ole tarvetta, sillä Niinistöä vastassa on tuttu ja ystävällinen Vladimir Putin, eikä karmeiden bolsevistihoriskoiden rankka ja pussaileva ryyppyremmi.

(Blogin postaukseen mennessä ei tullut tietoa siitä, saako Putin tuliaisiksi juustoa vai mitä.)

Onhan meillä pienessä Suomessa taas kovasti kansainvälinen meininki! On, vaikka pääministeri mököttää ja jurputtaa vähän impivaaralaiseen tyyliin. Mutta kyllä se siitä!

Ps. Mätäkuu päättyy virallisesti huomenna, joten tämä saattaa olla viimeinen postaus niissä merkeissä tänä vuonna. 

Postausta on täydennetty suunnitellun  puolustusyhteistyön osalta.


Macronin sotilaspoliittinen aloite osui ja upposi.

***