Satu Uskosta ja Rauhasta

Usko ja Rauha.

Olipa kerran kauan sitten pieni kaukainen ja hyvin rauhallinen kylä, melkein kuin erityinen kansanryhmä. Kukaan siinä kylässä ei ikinä kiihottunut mistään, vaikka monet rattaineen kylätiellä rellestävät häjyt junkkarit, sekä virka- ja uskontohenkilöt sitä rauhaa yrittivät useinkin rikkoa.

Siellä pienessä kylässä vanhassa talossa asui kaikkien tuntema ystävällinen ja työteliäs pariskunta Usko ja Rauha. Talo oli nimetty erään uskonlahkon tyyliin 
mukaan Rauhantaloksi.

Kyläläiset sanoivat emäntää Uskon Rauhaksi. Isäntää sanottiin vastaavasti Rauhan Uskoksi.

Lopulta aikojen saatossa tuoni korjasi ensimmäisenä Rauhan, jolloin kyläläiset kuiskuttelivat, että nyt lähti Uskolta Rauha.

Usko kaipaili Rauhaa kymmenen vuotta käyden joka päivä haudalla Rauhalle juttelemassa ennen kuin Uskonkin päivät päättyivät. Usko laskettiin lepoon Rauhan viereen. 

Kylänväki päivitteli, että ensin meni Rauha ja nyt tuli loppu Uskosta.

Kaikki pienen kaukaisen kylän vanhemmat asukkaat ovat jo siirtyneet muistoihin ja nuoremmat ovat muuttaneet pois hyvinkin rauhattomiin maisemiin.

Kylän muistolehdossa on paljon sammaloituvia kiviä ja erittäin rauhallista. Joku tuo vielä joskus kukkia tai kynttilän Uskon ja Rauhan muistokiven luo.

Sen pituinen se.

***

Vähän faktoja:

Väestörekisterikeskus on kirjannut yhteensä 2 543 Usko-nimistä miestä. Vuosina 2010 - 2018 on Uskoksi nimetty 92 lasta. Usko taitaa nimenä tulla hiljalleen muotiin, monien vanhojen nimien lailla.

Rauhoja on tilastossa kaikkiaan 18 087. Miehenpuolia on nimetty Rauhaksi 22 kertaa, pienessä sadussa mainittu pariskunta oli kuitenkin terveesti heteronormatiivinen.

Rauhaksi on nimetty vuosina 2010 - 2018 kaikkiaan 414 tyttölasta. Rauha on vanhana hyvänä suomalaisena nimenä yleistymässä Uskoa nopeammin.

Elämme toivossa, että vielä joskus Uskolla olisi taas Rauha ja molemmin päin.

Linkki: Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu.

***