12.9.2016

Ovatko suvakit kansanryhmä?

Intrigööri ei osaa sanoa, voitaisiinko suvakit määritellä kansanryhmäksi ja sen takia suojelukohteiksi. Monikultturismin aatteella on myös uskonnonomaisia piirteitä, jolloin tuon kansanryhmän uskonrauhaakin pitäisi ehkä turvata?

Kansanryhmänä ja uskonsotureina tuo äänekäs, mutta epäyhtenäinen suvakkikaarti voisi jo valmiiksi suojautua paremmin kaikenlaiselta henkiseltä väkivallalta (pipiltä), kuten ilkeältä arvostelulta, ikäviltä puheilta ja tönimiseltä, sekä tietysti nk. vihakirjoittelulta. 

Suvakkien kansanryhmän tunnusmerkiksi sopisi pipoilu jo nyt, mutta oikeanlainen pipo päässä toisi kaivattua yhtenäisyyttä. Pipon alle voisi laittaa foliota tai jopa kevyen kypärän.

Suvakkien ei tarvitsisi enää inspiroida surkeita kesäteatterinäytöksiä, kuten oli kuulema tehty vastikään Itiksessä, Fortress Europe -tapahtumassa, mitä suviskansa oli keskisormet korkealla ja kitapurjeet lepattaen vastustelemassa.

Jos suvakit olisivat kansanryhmä, lievempikin suvakiloinnin eli suvakkivakaumuksen mukaisen toiminnan vastustaminen sanallisesti tai muutoin voitaisiin leimata kansanryhmää vastaan kiihottamiseksi. Lisää maustetta saisi tietysti uskonrauhan tiimoilta.


Sellainen julmetun vakava syytös poliisinkin pitäisi pääosin ottaa vakavasti. Tinanappien ei enää olisi sopivaa esimerkiksi esiintyä melkein puolileikillisesti naamakirjassa, omasta mielestään muka joutavia syyttelyitä torjumassa.

Koska intrigööri suvaitsee laajalti melko monenlaista, se suvaitsee myös suvakkeja. Suvakismissakin on toki kielteisiä ilmiöitä, kuten erityisen jyrkkä valikointi siitä, mitä suvaitaan suvaita. 

Anarkosuvakismi on sekin intrigööristä vastenmielistä, mutta suvakkeja ja heidän suurta vakaumustaan, suvakismia pitäneekin ajatella laajemmin, ikäänkuin kansanryhmän keskeisenä ja johonkin suuntaan kehittyvänä ilmentymänä.


Kansanryhmän pitäisi kuitenkin jotenkin erottua edes jästitaviksista, mutta se voi olla käytännössä vaikeaa. Syksy kuitenkin jo saa ja talvi pukkaa pian sen päälle, joten yhtenäisyyttä voisi hakea ensin pukeutumisesta. 

Vaatteet ovat kai nuoremmilla lajitovereillla kuin aatteet, joten kannattaisi ehkä aloittaa helposti, pääasian suojaamisella. Jokaisella vakaumuksellisella suvakilla kuuluisi olla edes virallinen suvakkipipo.

Järjestyksenvalvojilla ja poliiseilla olisi eri tapahtumissa helpompaa, jos suvakit erottuisivat omaksi kansanryhmäksi näkyvästi pipoilemalla. Jos toisella puolen olisi natseja, fasisteja ja rasisteja, kuten väitetään, he tuskin käyttäisivät vaatteissaan enemmälti samanlaisia tunnusmerkkejä. 



Mutta suvakkina oleminenhan on perin symppistä, monien tiedostusvälineiden valmiin ennakkoasenteenkin mukaan ihan autuasta! 

Intrigööri plarasi tähän oheen joitakin näytteitä siitä, millaisia suvakkipipot ehkä voisivat olla. 

Ei muuta kuin puikot ja virkkausvälineet heilumaan! Ehkä kansanryhmänomainen ja joukkovoimaa vahvistava yhtenäistyminen löytyisi suvakeille jo seuraavaan isompaan miekkariin mennessä?



2 kommenttia:

Risto Jääskeläinen kirjoitti...

Zoidberg-pipo oli naurettavin, siis sopivin.

intrigööri kirjoitti...

Minä tykkäsin myös tuosta lumimies- tai isojalkahiipparista vihreässä pipossa. Punaviherporukkaa kai nuo tuon sortin uskovaiset enimmältään lienevät.